TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
kaikki mitä minä sinulle käsken, niin minä olen sinun vihollistes
vihollinen, ja sinun vainoojais vainooja.
27. Kuin he nyt näin rukoilleet olivat, ottivat he aseensa, ja menivät
hyvän matkan ulos, kaupungin eteen, siihen asti että he vihollisten tykö
tulivat.
28. Ja niin pian kuin aurinko nousi, tappelivat he, vaikka ei se yhtäläinen
joukko ollut; sillä Juudalaisilla oli hyvä turva Jumalan tykö, (joka vahva
voiton merkki on), ne toiset olivat alkaneet sodan ainoastansa sulasta
koiruudesta ja ylpeydestä.
2 Aika K.32:8. Hänen kanssansa on lihallinen käsivarsi, vaan meidän
kanssamme on Herra
meidän Jumalamme, auttamassa meitä ja
sotimassa meidän edestämme*. Ja kansa luotti Jehiskian Juudan
kuninkaan sanoihin.
Jer.17:7. Mutta se mies on siunattu, joka luottaa Herraan; ja Herra on
hänen turvansa.
29. Kuin sota kovimmallansa oli, näkyi vihollisille taivaasta viisi jaloa
miestä hevosten päällä kultaisilla suitsilla, jotka kävivät Juudalaisten
edellä;
2 Kun. K.6:17. Ja Elisa rukoili ja sanoi: Herra, avaa nyt hänen silmänsä,
että hän näkis! Niin avasi Herra palvelian silmät, että hän näki, ja katso,
vuori oli täynnä tulisia hevosia ja vaunuja*, Elisan ympärillä+.
2 Makk.3:25. Sillä he näkivät hyvin valmistetun hevosen, sen selässä istui
hirmuinen ratsasmies, karkasi kaikella voimallansa Heliodoruksen päälle,
ja löi häntä molemmilla etisillä jaloillansa, ja sillä miehellä, joka hevosen
selässä oli, oli kultahaarniska päällä.
2 Makk.11:8. Ja menivät niin toinen toisensa kanssa ulos. Mutta niin pian
kuin he ulos Jerusalemin eteen tulivat, näkyi heille yksi hevosinensa
valkeissa vaatteissa ja kultaisissa haarniskoissa, joka meni heidän
edellänsä.
