TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
10. Sitte ottivat he kolmannen, ja tekivät myös koiruuttansa hänelle. Ja
kuin he häneltä sitä vaativat, lykkäsi hän kielensä rohkiasti ulos, ja
ojensi kätensä, ja sanoi rohkiasti:
Hebr.11:36. Muutamat taas ovat pilkkoja ja haavoja kärsineet, ja vielä
sittekin kahleet ja vankiuden,
11. Nämät jäsenet Jumala taivaasta on minulle antanut, sen tähden
annan minä ne mielelläni otettaa hänen lakinsa tähden; sillä minä
toivon, että hän ne minulle antaa jälleen.
Job.19:25. Sillä minä tiedän minun Lunastajani elävän: ja hän on tästä
lähin maan päällä seisova.
12. Mutta kuningas ja hänen palveliansa ihmettelivät, että nuorukainen
niin rohkia oli, eikä kipua mitään totellut.
13. Kuin tämä myös kuollut oli, piinasivat he myös neljättä, ja ruoskivat
hänen:
14. Mutta kuin hänen jo kuoleman piti, sanoi hän: se on suuri lohdutus,
että me toivomme, kuin ihmiset meitä surmaavat, että Jumala meidän
herättää jälleen: mutta et sinä herätetä elämään.
Joh.5:29. Ja pitää tuleman edes ne, jotka hyvää tehneet ovat, elämän
ylösnousemiseen, mutta jotka pahaa tehneet ovat, tuomion
ylösnousemiseen.
1 Kor.15:52. Ajan rahdussa, silmänräpäyksessä, viimeisellä basunalla*;
sillä basuna soi, ja kuolleet pitää turmelematoinna nouseman ylös ja me
tulemme muutetuksi.
15. Sen jälkeen ottivat he viidennen, ja ruoskivat myös hänen. Se katsoi
Antirykuksen päälle, ja sanoi hänelle:
16. Sinä olet ihminen, ja sinun täytyy kuolla. Mutta ettäs maan päällä
voimallinen olet, niin sinä teet, mitäs tahdot. Mutta et sinä sitä mahda
ajatella, että Jumala meidät peräti hyljännyt on.
Hebr.13:5. Teidän menonne olkoon ilman ahneutta*, ja tyytyvät niihin,
