JUDITIN KIRJA
11. Avasi taivaan Jumala meren, niin että vedet kahden puolen seisoivat,
niin kuin muurit; ja he kävivät kuivin jaloin meren pohjaa myöten, ja
pääsivät pois.
IV. 2 Mos.14:21. Koska Moses ojensi kätensä meren ylitse, antoi Herra
vedet juosta pois vahvalla itätuulella koko sen yön; ja teki meren kuiville,
ja vedet erkanivat.
2 Mos.14:22. Ja Israelin lapset kävivät keskeltä merta kuivaa myöten*, ja
vedet olivat heille niin kuin muuri heidän oikialla ja vasemmalla
puolellansa.
12. Mutta kuin Egyptiläiset kiiruhtivat heidän peräänsä koko joukkonsa
kanssa, tulivat he kaikki upotetuksi mereen, niin ettei yksikään jäänyt,
joka sen muille olis ilmoittanut.
13. Ja kuin tämä kansa tuli Punaisesta merestä, sioittivat he itsensä
Sinain vuorten korpeen, jossa ei yksikään ihminen ennen asua eli elää
taitanut.
5 Mos.8:15. Ja on sinun johdattanut suuren ja hirmuisen korven lävitse,
jossa tuliset kärmeet*, ja skorpionit, ja kuivuus oli, ja ei ensinkään vettä
ollut, ja hän antoi veden vuotaa sinulle kovasta kalliosta+.
14. Siellä tuli halkia vesi makiaksi, niin he saivat juoda, ja he saivat
leipää taivaasta neljäkymmentä ajastaikaa.
2 Mos.15:25. Mutta hän huusi Herran tykö, ja Herra osotti hänelle puun,
jonka hän heitti veteen, ja vedet tulivat makiaksi*. Siinä pani hän heidän
eteensä käskyn ja oikeuden, ja kiusasi siinä heitä.
2 Mos.16:15. Ja kuin Israelin lapset sen näkivät, sanoivat he toinen
toisellensa: Man tämä on; sillä ei he tietäneet mikä se oli. Mutta Moses
sanoi heille: tämä on se leipä, jonka Herra teille on antanut
syödäksenne.
2 Mos.16:35. Ja Israelin lapset söivät mannaa neljäkymmentä ajastaikaa,
siihen asti kuin he tulivat sille maalle jossa heidän asuman piti: siihen
asti kuin he tulivat Kanaanin maan rajoille, söivät he mannaa.
