Johanneksen ilmestys
5791
pakoon kymmenentuhatta, jollei
heidän kallionsa olisi heitä
myynyt ja Herra luovuttanut
heitä!
31. Sillä heidän kallionsa ei ole
niinkuin meidän kalliomme; niin
vihollisemmekin päättelevät.
32. Sillä Sodoman viinipuita on
heidän viinipuunsa, se on
kotoisin Gomorran
viinitarhoista; heidän rypäleensä
ovat myrkkyrypäleitä, heidän
viiniterttujensa maku on karvas.
33. Heidän viininsä on
lohikäärmeitten kähyä,
kyykäärmeitten kauheata
myrkkyä.
34. Eikö sitä ole talletettuna
minun takanani, sinetillä
lukittuna minun aitoissani?
35. Minun on kosto ja
rankaiseminen, säästetty siksi
ajaksi, jolloin heidän jalkansa
horjuu. Sillä heidän
onnettomuutensa päivä on
lähellä, ja mikä heitä odottaa,
se tulee rientäen.
36 Sillä Herra hankkii oikeuden
kansallensa ja armahtaa
palvelijoitansa, koska hän
näkee, että heidän voimansa
on poissa ja että kaikki tyynni
on lopussa.
37. Silloin hän kysyy: 'Missä
ovat nyt niiden jumalat, missä
kallio, johon he turvasivat,
38. missä ne, jotka söivät
heidän teurasuhriensa rasvan
ja joivat heidän juomauhriensa
viinin?' Nouskoot ne auttamaan
teitä, olkoot ne teidän
suojananne.
39. Katsokaa nyt, että minä,
minä olen, eikä yhtäkään
jumalaa ole minun rinnallani.
Minä kuoletan ja minä teen
eläväksi, minä lyön ja minä
parannan; eikä ole sitä, joka
pelastaisi minun käsistäni.
40. Minä nostan käteni taivasta
kohti ja sanon: Niin totta kuin
minä elän iankaikkisesti, kun
minä teroitan miekkani
salaman,
41. kun minun käteni ryhtyy
tuomiota pitämään, niin minä
kostan vastustajilleni ja maksan
vihamiehilleni. Minä annan
nuolteni juopua verestä -
42. ja minun miekkani syö
lihaa - surmattujen ja
vangittujen verestä,
vihollispäällikköjen päistä.
43. Riemuiten ylistäkää, te
