Kirje hebrealaisille
5481
Israelia, niin että olisi sallinut
sen kulkea alueensa läpi, vaan
Siihon kokosi kaiken väkensä,
ja he leiriytyivät Jahaaseen, ja
hän ryhtyi taisteluun Israelia
vastaan.
21. Mutta Herra, Israelin
Jumala, antoi Siihonin ja
kaiken hänen väkensä Israelin
käsiin, niin että nämä voittivat
heidät. Ja Israel valloitti koko
amorilaisten maan, niiden, jotka
asuivat siinä maassa.
22. Ja he ottivat omakseen
koko amorilaisten alueen
Arnonista Jabbokiin asti ja
erämaasta Jordaniin saakka.
23. Näin siis Herra, Israelin
Jumala, karkoitti amorilaiset
kansansa Israelin tieltä. Ja nyt
sinä ottaisit omaksesi heidän
maansa!
24. Eikö ole niin: minkä sinun
jumalasi Kemos antaa sinun
omaksesi, sen sinä otat
omaksesi; ja kenen hyvänsä
Herra, meidän Jumalamme,
karkoittaa meidän tieltämme,
sen maan me otamme
omaksemme?
25. Vai oletko sinä parempi
kuin Baalak, Sipporin poika,
Mooabin kuningas? Rakensiko
hän riitaa Israelin kanssa, tahi
ryhtyikö hän sotaan heitä
vastaan?
26. Israel on nyt asunut
Hesbonissa ja sen
tytärkaupungeissa, Aroerissa ja
sen tytärkaupungeissa ja
kaikissa Arnonin varrella
olevissa kaupungeissa
kolmesataa vuotta. Miksi te
ette sen ajan kuluessa ole
ottaneet niitä pois?
27. Minä en ole rikkonut sinua
vastaan, mutta sinä teet
pahasti minua kohtaan, kun
ryhdyt sotimaan minua vastaan.
Herra, joka on tuomari,
tuomitkoon tänä päivänä
israelilaisten ja ammonilaisten
välillä.
28. Mutta ammonilaisten
kuningas ei ottanut kuuloonsa,
mitä Jefta lähetti hänelle
sanomaan.
29. Silloin Herran henki tuli
Jeftaan, ja hän kulki Gileadin
ja Manassen läpi ja kulki
edelleen Gileadin Mispeen, ja
Gileadin Mispestä hän lähti
ammonilaisia vastaan.
30. Ja Jefta teki lupauksen
