Apostolien teot
4675
puhunut maailmalle; minä olen
aina opettanut synagoogissa ja
pyhäkössä, joihin kaikki
juutalaiset kokoontuvat, enkä
ole salassa puhunut mitään.
27. Uskotko, kuningas Agrippa,
profeettoja? Minä tiedän, että
uskot.
28. Niin Agrippa sanoi
Paavalille: Vähälläpä luulet
taivuttavasi minut kristityksi.
29. Mutta Paavali sanoi:
Toivoisin Jumalalta, että, olipa
vähällä tai paljolla, et
ainoastaan sinä, vaan myös
kaikki te, jotka minua tänään
kuulette, tulisitte semmoisiksi,
kuin minä olen, näitä kahleita
lukuunottamatta.
30. Niin kuningas nousi ja
maaherra ja Bernike sekä ne,
jotka istuivat heidän kanssansa.
31. Ja mennessään he
puhuivat keskenänsä sanoen:
Tämä mies ei ole tehnyt
mitään, mikä ansaitsisi
kuoleman tai kahleet.
Ap. t. 23: 9 Ja syntyi suuri
huuto, ja muutamat
kirjanoppineet fariseusten
puolueesta nousivat ja
väittelivät kiivaasti ja sanoivat:
"Emme löydä mitään pahaa
tässä miehessä; entäpä jos
henki tai enkeli on hänelle
puhunut?"
Ap. t. 25: 25 Minä kuitenkin
huomasin, ettei hän ole tehnyt
mitään, mikä ansaitsisi
kuoleman; mutta kun hän itse
vetosi majesteettiin, niin minä
päätin lähettää hänet sinne.
32. Ja Agrippa sanoi
Festukselle: Tämän miehen olisi
voinut päästää irti, jos hän ei
olisi vedonnut keisariin.
Ap. t. 25: 11 Vaan jos muuten
olen rikkonut ja tehnyt jotakin,
mikä ansaitsee kuoleman, en
pyri pääsemään kuolemasta;
mutta jos se, mistä nämä
minua syyttävät, on perätöntä,
niin ei kukaan voi luovuttaa
minua heille. Minä vetoan
keisariin."
27. Luku
1. Kun oli päätetty, että
meidän oli purjehtiminen