Aamoksen kirja
3492
Sefarvaimista ja asetti heidät
asumaan Samarian
kaupunkeihin israelilaisten
sijaan. Ja he ottivat Samarian
omaksensa ja asettuivat sen
kaupunkeihin.
8. Luku
1. Tämän näytti minulle Herra,
Herra: Katso, oli korillinen
kypsiä hedelmiä.
2. Ja hän sanoi: Mitä sinä
näet, Aamos? Minä vastasin:
Korillisen kypsiä hedelmiä. Ja
Herra sanoi minulle: Minun
kansani Israel on kypsä
saamaan loppunsa: en minä
enää mene säästäen sen
ohitse.
Aam. 7:8 Ja Herra sanoi
minulle: Mitä sinä näet, Aamos?
Minä vastasin: Luotilangan. Ja
Herra sanoi minulle: Katso,
minä olen laskenut luotilangan
kansani Israelin keskelle. Minä
en enää mene säästäen sen
ohitse,
3. Ja sinä päivänä palatsin
laulut muuttuvat valitukseksi,
sanoo Herra, Herra. Paljon on
oleva ruumiita, joka paikkaan
heitettyjä. Hiljaa!
Aam. 6:10 Ja jos kuolleen
korjaa hänen omaisensa ja
polttajansa, viedäkseen luut
pois talosta, ja jos hän kysyy
joltakin, joka on talon
perimmäisessä sopessa: Onko
sinun tykönäsi vielä ketään?
niin tämä vastaa: Ei ole, ja
toinen sanoo: Hiljaa! - sillä
Herran nimeä ei saa mainita.
4. Kuulkaa tämä, te jotka
poljette köyhiä ja tahdotte
tehdä lopun maan nöyristä,
Aam. 2:7 polkevat maan
tomuun vaivaisten pään ja
vääntävät mutkaiseksi nöyrien
tien. Ja poika ja isä käyvät
saman naisen pariin häväisten
minun pyhän nimeni.
5. sanoen: Milloin loppuu
uusikuu, että saamme myydä
viljaa, ja milloin sapatti, että
saamme avata jyväaitan,
pienentää eefa-mitan ja
suurentaa painon ja pettää
