Saarnaajan kirja
2490
alla?
Ps. 39:7 Varjona vain ihminen
vaeltaa, turhaan vain he
touhuavat, kokoavat, eivätkä
tiedä, kuka ne saa.
Saarn. 2:22 Sillä mitä saa
ihminen kaikesta
vaivannäöstänsä ja sydämensä
pyrkimyksestä, jolla hän vaivaa
itseänsä auringon alla?
Saarn. 3:9 Mitä hyötyä on
työntekijällä siitä, mistä hän
näkee vaivaa?
4. Sukupolvi menee, ja
sukupolvi tulee, mutta maa
pysyy iäti.
Ps. 104:5 Sinä asetit maan
perustuksillensa, niin että se
pysyy horjumatta iankaikkisesti.
Ps. 119:90 Sinun uskollisuutesi
kestää polvesta polveen, sinä
perustit maan, ja se pysyy.
5. Ja aurinko nousee, ja
aurinko laskee ja kiiruhtaa sille
sijallensa, josta se jälleen
nousee.
Ps. 19:7 Se nousee taivasten
ääristä ja kiertää niiden toisiin
ääriin, eikä mikään voi lymytä
sen helteeltä.
6. Tuuli menee etelään ja
kiertää pohjoiseen, kiertää yhä
kiertämistään, ja samalle
kierrollensa tuuli palajaa.
7. Kaikki joet laskevat mereen,
mutta meri ei siitänsä täyty;
samaan paikkaan, johon joet
ovat laskeneet, ne aina
edelleen laskevat.
Siir 40:11 Kaikki, mikä maasta
on, maahan jälleen palajaa, ja
vedet painuvat jälleen mereen.
8. Kaikki tyynni itseänsä
väsyttää, niin ettei kukaan sitä
sanoa saata. Ei saa silmä
kylläänsä näkemisestä eikä
korva täyttänsä kuulemisesta.
Sananl. 27:20 Tuonela ja horna
eivät kylläänsä saa; eivät myös
saa kylläänsä ihmisen silmät.
9. Mitä on ollut, sitä vastakin
on; ja mitä on tapahtunut, sitä
vastakin tapahtuu. Ei ole
mitään uutta auringon alla.
