Toinen Mooseksen kirja
226
ratsumiehet, koko faraon
sotajoukon, joka oli seurannut
heitä mereen; ei yksikään
heistä pelastunut.
Joos. 24:7 Niin he huusivat
Herraa, ja hän pani pimeyden
teidän ja egyptiläisten välille ja
antoi meren tulla heidän
ylitsensä, ja se peitti heidät;
omin silmin te näitte, mitä
minä tein egyptiläisille. Kun te
sitten olitte asuneet kauan
aikaa erämaassa,
Viis 18:5 Kun nuo olivat
päättäneet surmata pyhien
pienet lapset, joista yksi oli
pantu heitteille, mutta tullut
pelastetuksi, niin sinä
rangaistukseksi riistit heiltä
paljon heidän omia lapsiaan ja
hukutit heidät kaikki valtaiseen
veteen.
29. Mutta israelilaiset kulkivat
kuivaa myöten meren poikki, ja
vesi oli heillä muurina sekä
oikealla että vasemmalla
puolella.
30. Niin Herra pelasti Israelin
sinä päivänä egyptiläisten
käsistä, ja Israel näki
egyptiläiset kuolleina meren
rannalla.
31. Ja Israel näki sen suuren
teon, jonka Herra teki
tuhotessaan egyptiläiset. Silloin
kansa pelkäsi Herraa ja uskoi
Herraan ja uskoi hänen
palvelijaansa Moosesta.
15. Luku
1. Silloin Mooses ja israelilaiset
veisasivat Herralle tämän virren;
he sanoivat näin: Minä veisaan
Herralle, sillä hän on ylen
korkea; hevoset ja miehet hän
mereen syöksi.
2. Herra on minun väkevyyteni
ja ylistysvirteni, ja hänestä tuli
minulle pelastus. Hän on minun
Jumalani, ja minä ylistän
häntä, hän on minun isäni
Jumala, ja minä kunnioitan
häntä.
Ps. 118:14 Herra on minun
väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja
hän tuli minulle pelastajaksi.
Jes. 12:2 Katso, Jumala on
minun pelastukseni; minä olen
turvassa enkä pelkää, sillä
Herra, Herra on minun
