Psalmit
2200
päivä minä huudan sinua,
Herra, ja ojennan käteni sinun
puoleesi.
Ps. 6:8 Minun silmäni ovat
huienneet surusta, vanhenneet
kaikkien vastustajaini tähden.
11. Teetkö sinä ihmeitä
kuolleille, tai nousevatko
haamut sinua kiittämään? Sela.
Ps. 6:6 Sillä kuolemassa ei
sinua muisteta; kuka ylistää
sinua tuonelassa?
Ps. 30:10 Mitä etua on minun
verestäni, jos minä hautaan
vaivun? Ylistääkö tomu sinua,
julistaako se sinun
uskollisuuttasi?
Ps. 115:17 Eivät kuolleet ylistä
Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen
astuneista.
12. Kerrotaanko haudassa
sinun armostasi, manalassa
sinun uskollisuudestasi?
13. Tunnetaanko sinun
ihmeitäsi pimeydessä ja sinun
vanhurskauttasi unhotuksen
maassa?
Jes. 38:18 Sillä ei tuonela
sinua kiitä, ei kuolema sinua
ylistä; eivät hautaan vaipuneet
pane sinun totuuteesi
toivoansa.
14. Mutta minä huudan
avukseni sinua, Herra, ja minun
rukoukseni tulee varhain sinun
eteesi.
15. Miksi, Herra, hylkäät minun
sieluni, miksi peität kasvosi
minulta?
Ps. 13:2 Kuinka kauan, Herra,
minut yhä unhotat, kuinka
kauan kätket minulta kasvosi?
Ps. 22:2 Jumalani, Jumalani,
miksi minut hylkäsit? Miksi olet
kaukana, et auta minua, et
kuule valitukseni sanoja?
Ps. 44:25 Miksi peität kasvosi,
unhotat meidän kurjuutemme ja
ahdistuksemme?
16. Minä olen kurja ja lähellä
kuolemaa hamasta
nuoruudestani, minä kärsin
sinun kauhujasi, olen neuvoton.
17. Sinun vihasi vyöryy minun
ylitseni, sinun hirmusi
hukuttavat minut.
