Toinen Mooseksen kirja
215
ollut yhtään taloa, jossa ei
ollut kuollutta.
31. Ja hän kutsutti yöllä
Mooseksen ja Aaronin ja sanoi:
Nouskaa ja menkää pois minun
kansani joukosta, sekä te että
israelilaiset; menkää ja
palvelkaa Herraa, niinkuin
olette puhuneet.
32. Ottakaa myös lampaanne
ja karjanne mukaanne, niinkuin
olette puhuneet, ja menkää ja
rukoilkaa minullekin siunausta.
33. Ja egyptiläiset ahdistivat
kansaa jouduttaaksensa heidän
lähtöänsä maasta pois, sillä he
ajattelivat: Me kuolemme kaikki.
34. Ja kansa otti taikinansa,
ennenkuin se oli hapannut, ja
kantoi taikinakaukalonsa
vaippoihin käärittynä
olkapäillään.
35. Ja israelilaiset olivat
tehneet Mooseksen sanan
mukaan: he olivat pyytäneet
egyptiläisiltä hopea- ja
kultakaluja sekä vaatteita.
2. Moos. 3:22 Vaan jokainen
vaimo on pyytävä naapuriltaan
ja luonaan majailevalta
vaimolta hopea- ja kultakaluja
ja vaatteita. Niihin te puette
poikanne ja tyttärenne ja viette
ne saaliina egyptiläisiltä.
2. Moos. 11:2 Puhu siis nyt
kansalle, että he, jokainen mies
ja jokainen vaimo, pyytävät
lähimmäisiltänsä hopea- ja
kultakaluja.
Ps. 105:37 Sitten hän vei
Israelin sieltä varustettuna
hopealla ja kullalla, eikä ollut
hänen sukukunnissaan
kompastuvaista.
36. Ja Herra oli antanut
kansan päästä egyptiläisten
suosioon, niin että nämä
suostuivat heidän pyyntöönsä;
ja niin he veivät saalista
egyptiläisiltä.
37. Ja israelilaiset lähtivät
liikkeelle ja kulkivat
Ramseksesta Sukkotiin; heitä
oli noin kuusisataa tuhatta
jalkamiestä, paitsi vaimoja ja
lapsia.
1. Moos. 47:11 Ja Joosef
sijoitti isänsä ja veljensä
Egyptin maahan ja antoi heille
maaomaisuutta maan
parhaasta osasta, Ramseksen
