Psalmit
2106
Dan. 6:10 Niin pian kuin Daniel
oli saanut tietää, että kirjoitus
oli kirjoitettu, meni hän
taloonsa, jonka yläsalin ikkunat
olivat avatut Jerusalemiin päin.
Ja hän lankesi kolmena
hetkenä päivässä polvillensa,
rukoili ja kiitti Jumalaansa,
aivan niinkuin hän ennenkin oli
tehnyt.
19. Hän päästää minun sieluni
heistä rauhaan, etteivät he
minua saavuta; sillä paljon on
niitä, jotka ovat minua vastaan.
Ps. 56:3 Joka päivä minun
vihamieheni minua polkevat;
sillä paljon on niitä, jotka
ylpeästi sotivat minua vastaan.
20. Jumala kuulee sen ja
vastaa heille, hän, joka
hallitsee hamasta
muinaisuudesta. Sela. Sillä he
eivät muuta mieltänsä eivätkä
pelkää Jumalaa.
21. Tuo mies käy käsiksi niihin,
jotka hänen kanssaan rauhassa
elävät, hän rikkoo liittonsa.
22. Hänen suunsa on voita
sulavampi, mutta hänellä on
sota mielessä; hänen sanansa
ovat öljyä lauhkeammat, mutta
ovat kuin paljastetut miekat.
Ps. 57:5 Minun sieluni on
jalopeurain keskellä, minun
täytyy maata tultasuitsevaisten
seassa, ihmisten, joiden
hampaat ovat keihäitä ja nuolia
ja joiden kieli on terävä
miekka.
Ps. 59:8 Katso, he purkavat
suustaan sisuansa, miekat ovat
heidän huulillansa, sillä: Kuka
sen kuulee?
Jer. 9:8 Tappava nuoli on
heidän kielensä, vilppiä se
puhuu; suullaan he puhuvat
rauhaa lähimmäisensä kanssa,
mutta sydämessään he
juoniansa punovat.
23. Heitä murheesi Herran
huomaan, hän pitää sinusta
huolen, ei hän salli
vanhurskaan ikinä horjua.
Ps. 37:5 Anna tiesi Herran
haltuun ja turvaa häneen, kyllä
hän sen tekee.
Ps. 121:3 Hän ei salli sinun
jalkasi horjua, sinun varjelijasi