Nehemian kirja
1772
3. mutta minä sanoin
kuninkaalle: Eläköön kuningas
iankaikkisesti. Kuinka minä en
olisi murheellisen näköinen, kun
se kaupunki, jossa minun isieni
haudat ovat, on autio ja sen
portit tulella poltetut?
Neh. 1:3 Ja he sanoivat
minulle: Jotka vankeudesta
palanneina ovat jäljellä siinä
maakunnassa, ne ovat
suuressa kurjuudessa ja
häväistyksen alaisina; ja
Jerusalemin muuri on revitty
maahan, ja sen portit ovat
tulella poltetut.
Dan. 2:4 Silloin kaldealaiset
puhuivat kuninkaalle
araminkielellä: Eläköön
kuningas iankaikkisesti! Sano
uni palvelijoillesi, niin me
ilmoitamme sen selityksen.
Dan. 3:9 He lausuivat ja
sanoivat kuningas
Nebukadnessarille: Kuningas
eläköön iankaikkisesti!
Dan. 5:10 Kuninkaan äiti tuli
kuninkaan ja hänen ylimystensä
puheen tähden pitohuoneeseen.
Kuninkaan äiti lausui ja sanoi:
Eläköön kuningas iankaikkisesti!
Älkööt sinun ajatuksesi
peljättäkö sinua, älköötkä
kasvosi kalvetko.
Dan. 6:21 Silloin Daniel vastasi
kuninkaalle: Kuningas eläköön
iankaikkisesti!
4. Kuningas sanoi minulle: Mitä
sinä siis pyydät? Niin minä
rukoilin taivaan Jumalaa
5. ja sanoin kuninkaalle: Jos
kuningas hyväksi näkee ja jos
olet mielistynyt palvelijaasi, niin
lähetä minut Juudaan, siihen
kaupunkiin, jossa minun isieni
haudat ovat, rakentamaan sitä
uudestaan.
6. Niin kuningas kysyi minulta,
kuningattaren istuessa hänen
vieressään: Kuinka kauan sinun
matkasi kestäisi ja milloin voisit
palata? Kun siis kuningas näki
hyväksi lähettää minut, ilmoitin
minä hänelle määrätyn ajan.
7. Ja minä sanoin kuninkaalle:
Jos kuningas hyväksi näkee,
niin annettakoon minun
mukaani kirjeet Eufrat-virran
tuonpuoleisen maan
käskynhaltijoille, että he sallivat
minun kulkea sen kautta perille
Juudaan asti,
