Ensimmäinen Samuelin kirja
1058
miehet nousivat, nostivat
sotahuudon ja ajoivat
filistealaisia takaa laakson
suulle ja Ekronin porteille
saakka; ja filistealaisia kaatui
surmattuina Saaraimin tiellä,
aina Gatiin ja Ekroniin saakka.
53. Sitten israelilaiset palasivat
ajamasta filistealaisia takaa ja
ryöstivät heidän leirinsä.
54. Ja Daavid otti filistealaisen
pään ja vei sen Jerusalemiin,
mutta hänen aseensa hän
asetti majaansa.
1. Sam. 21:9 Pappi vastasi: On,
sen filistealaisen Goljatin
miekka, jonka sinä surmasit
Tammilaaksossa; katso, se on
vaippaan käärittynä tuolla
kasukan takana. Jos tahdot
ottaa itsellesi sen, niin ota;
sillä muuta kuin se ei täällä
ole. Daavid sanoi: Ei ole toista
sen vertaista; anna se minulle.
55. Kun Saul näki Daavidin
menevän filistealaista vastaan,
kysyi hän sotapäälliköltään
Abnerilta: Kenen poika tuo
nuorukainen on, Abner? Abner
vastasi: Niin totta kuin sinä,
kuningas, elät, minä en sitä
tiedä.
56. Niin kuningas sanoi: Kysele
sitten, kenen poika tuo nuori
mies on.
57. Ja kun Daavid palasi
takaisin surmattuaan
filistealaisen, otti Abner hänet
ja vei hänet Saulin eteen, ja
hänellä oli kädessään
filistealaisen pää.
58. Niin Saul kysyi häneltä:
Kenen poika sinä olet,
nuorukainen? Daavid vastasi:
Palvelijasi beetlehemiläisen
Iisain poika.
18. Luku
1. Kun hän oli lakannut
puhumasta Saulin kanssa,
kiintyi Joonatan kaikesta
sielustaan Daavidiin, ja
Joonatan rakasti häntä niinkuin
omaa sieluansa.
1. Sam. 19:1 Ja Saul puhui
pojallensa Joonatanille ja
kaikille palvelijoillensa, että
Daavid olisi surmattava. Mutta
Saulin poika Joonatan oli
suuresti mieltynyt Daavidiin.
