789
Nehemia
sinun profeettasi, jotka heitä varoittivat palauttaakseen heidät sinun
luoksesi; ja he pilkkasivat paljon Jumalaa. Sentähden sinä annoit
heidät heidän ahdistajainsa käsiin, ja nämä ahdistivat heitä. Mutta
kun he ahdinkonsa aikana huusivat sinua, niin sinä taivaasta kuulit
ja suuressa laupeudessasi annoit heille vapauttajia, jotka vapautti-
vat heidät heidän ahdistajainsa käsistä. Mutta rauhaan päästyään
he jälleen tekivät sitä, mikä on pahaa sinun edessäsi. Silloin sinä
jätit heidät heidän vihollistensa käsiin, niin että nämä vallitsivat hei-
tä. Mutta kun he jälleen huusivat sinua, kuulit sinä taivaasta ja pe-
lastit heidät laupeudessasi monta kertaa. Ja sinä varoitit heitä pa-
lauttaaksesi heidät seuraamaan sinun lakiasi, mutta he olivat yli-
mielisiä eivätkä totelleet sinun käskyjäsi, vaan he rikkoivat sinun oi-
keutesi - se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä - mutta he
käänsivät uppiniskaisina selkänsä ja olivat niskureita eivätkä totel-
leet. Sinä kärsit heitä monta vuotta ja varoitit heitä Hengelläsi pro-
feettaisi kautta, mutta he eivät ottaneet sitä korviinsa. Niin sinä
annoit heidät pakanallisten kansojen käsiin. Mutta sinä suuressa
laupeudessasi et tehnyt loppua heistä etkä hyljännyt heitä; sillä si-
nä olet armahtavainen ja laupias Jumala. Ja nyt, Jumalamme, sinä
suuri, väkevä ja peljättävä Jumala, joka pidät liiton ja säilytät lau-
peuden: älä katso vähäksi kaikkea sitä vaivaa, joka on kohdannut
meitä, meidän kuninkaitamme, päämiehiämme, pappejamme, pro-
feettojamme, isiämme ja koko sinun kansaasi, Assurin kuningasten
ajoista aina tähän päivään saakka. Sinä olet vanhurskas kaikessa,
mikä on meitä kohdannut; sillä sinä olet ollut uskollinen teoissasi,
mutta me olemme olleet jumalattomat. Meidän kuninkaamme, pää-
miehemme, pappimme ja isämme eivät ole seuranneet sinun lakiasi
eivätkä tarkanneet sinun käskyjäsi ja säädöksiäsi, jotka sinä olit
heille antanut. Ja vaikka he elivät omassa valtakunnassansa ja sii-
nä antimien runsaudessa, jonka sinä olit heille antanut, ja avarassa
ja lihavassa maassa, jonka sinä olit heille antanut, eivät he kuiten-
kaan palvelleet sinua eivätkä kääntyneet pois pahoista teoistansa.
Katso, me olemme nyt orjia; siinä maassa, jonka sinä meidän isil-
lemme annoit, että he söisivät sen hedelmiä ja antimia, siinä mei-
