494
Toinen Samuelin kirja
Etkö sinä ymmärrä, että siitä tulee vain katkeruutta jäljestäpäin?
Etkö jo käske väen lakata ajamasta takaa veljiänsä? Jooab vastasi:
Niin totta kuin Jumala elää: jos sinä et olisi puhunut, niin varmasti
väki vasta huomenaamuna olisi lähtenyt pois ajamasta takaa vel-
jiänsä. Ja Jooab puhalsi pasunaan; niin kaikki väki pysähtyi eikä
enää ajanut takaa Israelia. Ja he eivät enää taistelleet. Mutta Ab-
ner ja hänen miehensä kulkivat koko sen yön Aromaata ja menivät
Jordanin yli, kulkivat koko Bitronin läpi ja tulivat Mahanaimiin. Ja
Jooab kokosi kaiken kansan, palattuaan ajamasta takaa Abneria.
Ja Daavidin palvelijoista puuttui yhdeksäntoista miestä ja Asael.
Mutta Daavidin palvelijat olivat lyöneet benjaminilaisia ja Abnerin
miehiä kuoliaaksi kolmesataa kuusikymmentä miestä. Ja he ottivat
Asaelin ja hautasivat hänet hänen isänsä hautaan Beetlehemiin. Ja
Jooab ja hänen miehensä kulkivat koko sen yön ja tulivat päivän
valjetessa Hebroniin.
Sota Saulin suvun ja Daavidin suvun välillä tuli pitkälliseksi. Mutta
Daavid vahvistui vahvistumistaan, Saulin suku heikontui heikontumis-
taan. Ja Daavidille syntyi poikia Hebronissa. Hänen esikoisensa oli
Amnon, jonka äiti oli jisreeliläinen Ahinoam. Hänen toinen poikansa
oli Kilab, jonka äiti oli Abigail, karmelilaisen Naabalin vaimo; kolmas
oli Absalom, Gesurin kuninkaan Talmain tyttären, Maakan, poika.
Neljäs oli Adonia, Haggitin poika, ja viides Sefatja, Abitalin poika.
Kuudes oli Jitream, Daavidin vaimon Eglan poika. Nämä syntyivät
Daavidille Hebronissa. Niin kauan kuin oli sota Saulin suvun ja
Daavidin suvun välillä, piti Abner voimakkaasti Saulin suvun puolta.
Saulilla oli ollut sivuvaimo, nimeltä Rispa, Aijan tytär. Ja Iisboset
sanoi Abnerille: Miksi olet mennyt minun isäni sivuvaimon tykö?
Abner vihastui kovin Iisbosetin sanoista ja sanoi: Olenko minä koi-
ranpää, Juudasta kotoisin? Kun minä nytkin osoitan laupeutta isäsi
Saulin suvulle, hänen veljilleen ja ystävilleen enkä ole antanut sinun
joutua Daavidin käsiin, niin sinä kuitenkin nyt syytät minua rikoksen
teosta naiselle. Jumala rangaiskoon Abneria nyt ja vasta, jos minä
en tee Daavidille, niinkuin Herra on hänelle vannonut: minä otan
pois kuninkuuden Saulin suvulta ja pystytän Daavidille valtaistuimen
