240
Neljäs Mooseksen kirja
sä erämaassa neljäkymmentä vuotta ja kärsiä teidän uskottomuu-
tenne tähden, kunnes teidän ruumiinne ovat maatuneet tähän erä-
maahan. Niinkuin te neljäkymmentä päivää vakoilitte maata, niin
saatte nyt, päivä vuodeksi luettuna, neljäkymmentä vuotta kärsiä
pahoista teoistanne ja tulla tuntemaan, mitä se on, että minä
käännyn teistä pois. Minä, Herra, olen puhunut. Totisesti, niin minä
teen tälle häijylle kansalle, joka on käynyt kapinoimaan minua vas-
taan: he hukkuvat tähän erämaahan, tänne he kuolevat. Mutta ne
miehet, jotka Mooses oli lähettänyt maata vakoilemaan ja jotka pa-
lattuaan olivat saattaneet koko kansan napisemaan häntä vastaan,
saattamalla sen maan pahaan huutoon, ne miehet, jotka olivat
saattaneet sen maan pahaan huutoon, kuolivat äkkikuolemalla Her-
ran edessä. Mutta Joosua, Nuunin poika, ja Kaaleb, Jefunnen poi-
ka, jäivät eloon niistä miehistä, jotka olivat käyneet maata vakoile-
massa. Ja Mooses puhui tämän kaikille israelilaisille. Niin kansa tuli
kovin murheelliseksi. Ja he nousivat varhain seuraavana aamuna
lähteäkseen ylös vuoristoon ja sanoivat: Katso, tässä me olemme;
me lähdemme siihen paikkaan, josta Herra on puhunut, sillä me
olemme syntiä tehneet. Mutta Mooses sanoi: Minkätähden te nyt
käytte rikkomaan Herran käskyä? Ei se onnistu. Älkää lähtekö sin-
ne, sillä Herra ei ole teidän keskellänne; älkää lähtekö, etteivät vi-
hollisenne voittaisi teitä. Sillä amalekilaiset ja kanaanilaiset ovat
siellä teitä vastassa, ja niin te kaadutte miekkaan; sillä te olette
kääntyneet pois Herrasta, eikä Herra ole teidän kanssanne. Yhtä-
kaikki he lähtivät uppiniskaisuudessaan kulkemaan ylös vuoristoon;
mutta ei Herran liitonarkki eikä Mooseskaan siirtynyt leiristä. Silloin
amalekilaiset ja kanaanilaiset, jotka siinä vuoristossa asuivat, syök-
syivät alas ja voittivat heidät ja hajottivat heidät, ajaen heitä aina
Hormaan asti.
Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: Puhu israelilaisille ja sano heil-
le: Kun te tulette siihen maahan, jonka minä annan teille asuinsi-
jaksi, ja uhraatte Herralle uhrin, poltto- tai teurasuhrin, joko lupaus-
ta täyttääksenne tai vapaaehtoisena lahjana tai juhlissanne, valmis-
taaksenne Herralle suloisen tuoksun raavaista tai lampaista, niin se,
