2061
Historia Susannasta ja Danielista
tä ei löydetty häpeällistä tekoa. Ja Daniel tuli suureksi kansansa
edessä siitä päivästä lähtien ja aina edespäin.
BAABELIN BEEL
Kuningas Astyages oli otettu isiensä tykö, ja persialainen Kyyros oli
ottanut hänen kuninkuutensa. Ja Daniel oli kuninkaan seurakump-
pani ja oli suuremmassa kunniassa pidetty kuin kukaan muu kunin-
kaan ystävistä. Ja babylonilaisilla oli epäjumala, jonka nimi oli Beel,
ja he kustansivat sille joka päivä kaksitoista isoa mittaa lestyjä ni-
sujauhoja ja neljäkymmentä lammasta ja kuusi mittaa viiniä. Kunin-
gas palveli Beelia ja kävi joka päivä sitä rukoilemassa. Mutta Daniel
rukoili Jumalaansa. Ja kuningas sanoi hänelle: "Miksi sinä et rukoile
Beeliä?" Hän vastasi: "Siksi, etten minä palvele käsillä tehtyjä epä-
jumalia, vaan elävää Jumalaa, joka on luonut taivaan ja maan ja
jolla on kaiken lihan herraus". Niin kuningas sanoi hänelle: "Eikö
sinun mielestäsi Beel ole elävä jumala? Tai etkä sinä näe, kuinka
paljon se joka päivä syö ja juo?" Daniel vastasi nauraen: "Älä eksy,
kuningas. Sillä se on sisältä savea ja päältä vaskea: eikä se ole
milloinkaan syönyt." Niin kuningas vihastui ja kutsui Beelin papit ja
sanoi heille: "Ellette sano minulle, kuka nämä ruokatavarat syö, on
teidän kuoltava. Mutta jos voitte näyttää toteen, että Beel syö ne,
on Danielin kuoltava, sillä hän on pilkannut Beeliä." Niin Daniel sa-
noi kuninkaalle: "Olkoon, niinkuin olet puhunut". Mutta Beelin pap-
peja oli seitsemänkymmentä, paitsi vaimoja ja lapsia. Ja kuningas
meni Danielin kanssa Beelin temppeliin. Niin Beelin papit sanoivat:
"Katso, me riennämme täältä ulos. Mutta aseta sinä, kuningas, esiin
ruuat, ja sekoita ja aseta esiin viini, sulje ovi ja paina sormuksellasi
siihen sinetti. Jos sitten, kun tulet aamulla varhain, havaitset, ettei
Beel ole kaikkea syönyt, niin me kuolemme; muussa tapauksessa
Daniel, joka on meistä valhetellut." Mutta heistä asia oli vähäpätöi-
nen, sillä he olivat tehneet pöydän alle salakäytävän, jota myöten
he aina tulivat sisälle ja söivät, mitä siellä oli. Kun he olivat men-
neet pois ja kuningas oli asettanut ruuat Beelille, käski Daniel pal-
