1902
Jesus Siirakin kirja
edessä: "Minä lähdin Korkeimman suusta, ja kuin sumu minä peitin
maan. Minä tein majani korkeuksiin, ja minun valtaistuimeni oli pil-
venpatsaassa. Minä yksin kiersin ympäri taivaan piirin ja vaelsin val-
tamerien syvyydessä. Meren aaltoja ja kaikkea maata ja kaikkia
kansoja minä vallitsin. Kaikkien niitten tykönä minä etsin leposijaa
ja kenen perintöosassa minä saisin asuinsijan. Silloin kaikkien Luoja
antoi minulle käskyn, ja hän, joka minut loi, antoi minulle rauhalli-
sen majan ja sanoi: "Tee asumuksesi Jaakobiin ja ota perinnöksesi
Israel." Ennen ikiaikoja, alussa, hän minut loi, enkä minä milloin-
kaan lakkaa olemasta. Pyhässä majassa minä hänen edessänsä
pappina palvelin, ja myös Siionissa minä sain pysyvän sijan. Rakas-
tettuun kaupunkiin Hän samoin asetti minut rauhassa asumaan, Ja
Jerusalemissa on minulla valta. Ja minä juurruin kunnioitettuun
kansaan, Herran omaan perintöosaan, Minä ylenin korkeaksi kuin
setri Libanonilla ja kuin kypressi Hermonin vuorilla. Minä ylenin kor-
keaksi kuin palmu Engeddissä ja kuin ruusupuut Jerikossa, kuin
kaunis öljypuu kedolla. Ja minä ylenin korkeaksi kuin plataani. Minä
levitin hyvää hajua niinkuin kaneli ja niinkuin sulotuoksuinen maus-
tepuu, ja niinkuin valittu mirha minä levitin tuoksua, niinkuin galba-
ne ja onyks ja stakte, ja niinkuin suitsukkeen savu ilmestysmajassa.
Minä ojensin oksani kuin terebintti, ja minun oksani olivat ihanat
oksat. Minä versoin kuin sorea viiniköynnös, ja minun kukistani tuli
ihana ja runsas hedelmä. Tulkaa minun tyköni, te jotka minua hala-
jatte, ja nauttikaa kylliksenne minun antimiani. Ajatella minua on
makeampaa kuin mehiläisen mesi. Jotka minua syövät, ne isoavat
yhä lisää, ja jotka minua juovat, ne janoavat yhä lisää. Joka minua
kuulee., ei häpeään joudu; ja jotka minua harrastavat, eivät syntiä
tee." Tämä kaikki on sanottu Jumalan, Korkeimman, liiton kirjasta
laista, jonka Mooses sääti perinnöksi Jaakobin seurakunnille. Täyn-
nä kuin Piison se on viisautta, Täynnä kuin Tigris keväthedelmäin
päivinä. Se antaa ymmärrystä virran täydeltä kuin Eufrat ja kuin
Jordan elonleikkuun päivinä. Sen loiste, kuin valkeuden, on kuri, se
on Giihon hedelmänkorjuun päivinä. Ei ole ensimmäinen oppinut si-
tä täydellisesti tuntemaan, ja yhtä vähän saa viimeinen sitä täysin
