1702
Paavalin kirje filippiläisille
teidän kerskaamisenne minusta olisi yhä runsaampi Kristuksessa
Jeesuksessa, kun minä taas tulen teidän tykönne. Käyttäytykää vain
Kristuksen evankeliumin arvon mukaisesti, että minä, tulinpa sitten
teidän tykönne ja näin teidät tai olin tulematta, saan kuulla teistä,
että te pysytte samassa hengessä ja yksimielisinä taistelette minun
kanssani evankeliumin uskon puolesta, vastustajia missään kohden
säikähtämättä; ja se on heille kadotuksen, mutta teille pelastuksen
merkki, merkki Jumalalta. Sillä teidän on suotu, Kristuksen tähden,
ei ainoastaan uskoa häneen, vaan myös kärsiä hänen tähtensä,
teidän, joilla on sama taistelu, mitä näitte ja nyt kuulette minun
taistelevan.
Jos siis on jotakin kehoitusta Kristuksessa, jos jotakin rakkauden
lohdutusta, jos jotakin Hengen yhteyttä, jos jotakin sydämellisyyttä
ja laupeutta, niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette
samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja
yksimieliset ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian
pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin
itseänne ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin
parasta. Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella
oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliik-
sensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan
muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan
sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuo-
lemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti. Sentähden onkin Juma-
la hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia
muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen
nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten,
jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, ja jokaisen
kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kris-
tus on Herra. Siis, rakkaani, samoin kuin aina olette olleet kuuliai-
set, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin
teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pe-
lolla ja vavistuksella, että pelastuisitte; sillä Jumala on se, joka
teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä