1163
Jeremian kirja
kuin käärme mennessänsä, sillä ne tulevat sotavoimalla ja käyvät
sen kimppuun kirveillä, niinkuin puiden hakkaajat. He kaatavat siltä
metsän, sanoo Herra, tuon määrättömän suuren, sillä heitä on
enemmän kuin heinäsirkkoja, he ovat lukemattomat. Häpeään jou-
tuu tytär Egypti, hänet annetaan pohjoisen kansan käsiin. Herra
Sebaot, Israelin Jumala, sanoo: Katso, minä rankaisen Aamonia, jo-
ka on Noossa, niin myös faraota ja Egyptiä, sen jumalia ja sen ku-
ninkaita, sekä faraota että niitä, jotka häneen turvaavat. Ja minä
annan heidät niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeänsä, Nebuk-
adressarin, Baabelin kuninkaan, käsiin ja hänen palvelijainsa käsiin.
Mutta sen jälkeen siellä asutaan niinkuin muinaisina aikoina, sanoo
Herra. Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, älä säiky,
Israel. Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, sinun
jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob on palajava,
elävä rauhassa ja turvassa, kenenkään peljättämättä. Sinä, minun
palvelijani Jaakob, älä pelkää, sanoo Herra, sillä minä olen sinun
kanssasi. Minä teen lopun kaikista kansoista, joiden sekaan minä
olen sinut karkoittanut; mutta sinusta minä en loppua tee: minä
kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta minä en sinua jätä.
Herran sana filistealaisia vastaan, joka tuli profeetta Jeremialle, en-
nenkuin farao valloitti Gassan: Näin sanoo Herra: Katso, vedet
nousevat pohjoisesta, ja niistä tulee tulvavirta; ne tulvivat yli maan
ja kaiken, mitä siinä on, yli kaupungin ja siinä asuvaisten. Ja ihmi-
set huutavat, kaikki maan asukkaat valittavat. Kun kuuluu hänen
orhiensa kavioitten töminä, hänen vaunujensa jyrinä, hänen rattait-
tensa ryske, eivät isät käänny lapsiansa auttamaan, sillä hervotto-
mat ovat heidän kätensä päivän tähden, joka tulee ja tuhoaa kaikki
filistealaiset, hävittää Tyyrolta ja Siidonilta kaikki auttajat, mitä jäl-
jellä on; sillä Herra on tuhoava filistealaiset, mitä on tähteenä Kaf-
torin saarelta tulleista. Kaljuksi tullut on Gassa, hävitetty on Askel-
on, se mitä oli jäljellä heidän laaksossansa. Kuinka kauan sinä
ihoasi viileskelet? Voi, Herran miekka! Milloinka vihdoinkin lepäät?
Mene takaisin tuppeesi, taltu ja ole hiljaa. Mutta kuinka saisi se le-
