1154
Jeremian kirja
tanut näille käskynhaltijaksi Gedaljan, joka oli Saafanin pojan Ahi-
kamin poika. Ja niin kaikki juutalaiset palasivat takaisin kaikista
paikoista, joihin heitä oli karkoitettu, ja tulivat Juudan maahan Mis-
paan, Gedaljan tykö, ja he korjasivat viiniä ja hedelmiä ylen run-
saasti. Mutta Joohanan, Kaareahin poika, ja kaikki sotaväen päälli-
köt, jotka olivat maaseudulla, tulivat Gedaljan tykö Mispaan ja sa-
noivat hänelle: Tiedätkö, että ammonilaisten kuningas Baalis on lä-
hettänyt Ismaelin, Netanjan pojan, lyömään sinut kuoliaaksi? Mutta
Gedalja, Ahikamin poika, ei uskonut heitä. Silloin Joohanan, Kaa-
reahin poika, sanoi Gedaljalle Mispassa salaa näin: Minäpä menen
ja lyön kuoliaaksi Ismaelin, Netanjan pojan, kenenkään tietämättä!
Miksi hän saa lyödä sinut kuoliaaksi, niin että kaikki juutalaiset,
jotka ovat kokoontuneet sinun luoksesi, hajaantuvat ja Juudan
jäännös hukkuu? Mutta Gedalja, Ahikamin poika, vastasi Joohananil-
le, Kaareahin pojalle: Älä tee sitä, sillä sinä puhut valhetta Ismaelis-
ta.
Mutta seitsemännessä kuussa Ismael, Elisaman pojan Netanjan poi-
ka, joka oli kuninkaallista sukua ja kuninkaan ylimmäisiä, tuli Gedal-
jan, Ahikamin pojan, tykö Mispaan, mukanaan kymmenen miestä.
Siellä Mispassa he sitten aterioivat yhdessä. Silloin nousi Ismael,
Netanjan poika, ynnä ne kymmenen miestä, jotka olivat hänen
kanssaan, ja he löivät miekalla kuoliaaksi Gedaljan, joka oli Saafa-
nin pojan Ahikamin poika. Niin Ismael surmasi hänet, jonka Baabe-
lin kuningas oli asettanut käskynhaltijaksi maahan. Myöskin kaikki
juutalaiset, jotka olivat Gedaljan luona Mispassa, sekä kaldealaiset,
jotka sieltä tavattiin, sotamiehet, Ismael löi kuoliaaksi. Toisena päi-
vänä, sen jälkeen kuin hän oli surmannut Gedaljan, kun ei kukaan
sitä vielä tietänyt, tuli Sikemistä, Siilosta ja Samariasta kahdeksan-
kymmentä miestä, parta ajettuna, vaatteet revittyinä ja iho viileskel-
tynä, ja heillä oli käsissään ruokauhreja ja suitsutusta, vietäväksi
Herran temppeliin. Ja Ismael, Netanjan poika, meni Mispasta heitä
vastaan, lakkaamatta itkien käydessänsä. Ja kun hän kohtasi hei-
dät, sanoi hän heille: Tulkaa Gedaljan, Ahikamin pojan, tykö. Mutta
kun he olivat tulleet keskelle kaupunkia, teurastivat heidät Ismael,
