Pyhän Lucan evankelium
palwelijansa huoneessa.
1:70 Ninquin hen on muinen puhunut henen pyhein Prophetains suun
cautta.
Niinkuin hän on muinen puhunut hänen pyhäin prophetain suun kautta.
1:71 Ette hen meite wapachtaman pideis meiden wiholisild/ ia caikein
kädhest/ iotca meite wihauat.
Että hän meitä wapahtaman pitäisi meidän wihollisilta/ ja kaikkein
kädestä/ jotka meitä wihaawat.
1:72 Ja osottaman Laupiuden meiden Isillen/ ia muistaman henen
pyhen Lijtons päle.
Ja osoittamaan laupeuden meidän isillen/ ja muistamaan hänen pyhän
liittonsa päälle.
1:73 Ja sen walan päle/ ionga hen wannoi Abraham meiden Iselen/
meille andaxens.
Ja sen walan päälle/ jonka hän wannoi Abraham meidän isällen/ meille
antaaksensa.
1:74 Ette me Lunastetudh meiden wiholisten kädhest/ hende paluelisim
ilman pelkemet.
Että me lunastetut meidän wihollisten kädestä/ häntä palwelisimme
ilman pelkäämät.
1:75 Pyhydhes ia hurscaudhes ioca henen edesens kelpa caikina meiden
ikä peiwine.
Pyhyydessä ja hurskaudessa joka hänen edessänsä kelpaa kaikkina
meidän ikäpäiwinä.
1:76 Ja sine Pilti pite cutzutaman sen Ylimeisen Propheta/ sille sinun
pite edhelkieumen Herran Caswon edes/ valmistama' henen Teitens.
Ja sinä piltti pitää kutsuttaman sen ylimmäisen propheta/ sillä sinun
pitää edellä käymän Herran kaswon edessä/ walmistamaan hänen
teitänsä.
1:77 Ja andaman Terueydhen tunnon henen Canssans/ heiden syndiens
andexisamisen cautta.
