TUOMARIEN KIRJA
16 luku
Simson Gassassa. Delila. Simsonin kosto ja kuolema.
1 Niin Simson meni Gassaan, ja hän näki siellä porton ja meni sen luo.
2 Kun gassalaisille kerrottiin, että Simson oli tullut sinne, niin he piirittivät hänet ja väijyivät häntä koko yön kaupungin portilla. Mutta he olivat hiljaa koko yön, ajatellen: Kun aamu valkenee, surmaamme hänet.
3 Ja Simson makasi siellä puoliyöhön asti. Mutta puoliyön aikana hän nousi, tarttui kaupungin portin oviin ja molempiin pihtipieliin, nosti ne salpoineen paikaltansa, asetti hartioilleen ja vei ne sen vuoren laelle, joka on vastapäätä Hebronia.
4 Sen jälkeen hän rakastui erääseen Soorekin laaksossa asuvaan naiseen, jonka nimi oli Delila.
5 Niin filistealaisten ruhtinaat tulivat naisen luo ja sanoivat hänelle: Viekoittele hänet ja ota selko, missä hänen suuri voimansa on ja miten voisimme voittaa hänet, että saisimme hänet sidotuksi ja masennetuksi; niin me annamme sinulle kukin tuhat ja sata hopeasekeliä.
6 Silloin Delila sanoi Simsonille: Ilmaise minulle, missä sinun suuri voimasi on ja miten sinut voidaan sitoa ja masentaa.
7 Simson vastasi hänelle: Jos minut sidotaan seitsemällä tuoreella jänteellä, jotka eivät ole kuivuneet, niin minä tulen heikoksi ja olen niinkuin muutkin ihmiset.
8 Niin filistealaisten ruhtinaat toivat naiselle seitsemän tuoretta jännettä, jotka eivät olleet kuivuneet, ja hän sitoi hänet niillä.
9 Mutta sisähuoneessa hänellä istui väijyjiä. Ja hän sanoi hänelle: Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson! Silloin tämä katkaisi jänteet, niinkuin katkeaa tulen kärventämä rohdinlanka. Ei siis päästy hänen voimansa perille.
10 Ja Delila sanoi Simsonille: Katso, sinä olet pettänyt minut ja valhetellut minulle. Ilmaise nyt minulle, miten sinut voidaan sitoa.
11 Niin hän sanoi hänelle: Jos minut sidotaan uusilla köysillä, joilla ei ole tehty työtä, niin minä tulen heikoksi ja olen niinkuin muutkin ihmiset.
12 Niin Delila otti uudet köydet, sitoi hänet niillä ja sanoi hänelle: Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson! Ja sisähuoneessa istui väijyjiä. Mutta hän katkaisi ne käsivarsistaan niinkuin langan.
13 Niin Delila sanoi Simsonille: Sinä olet tähän asti minua pettänyt ja valhetellut minulle; ilmaise minulle, miten sinut voidaan sitoa. Niin hän vastasi hänelle: Jos kudot minun pääni seitsemän palmikkoa kankaan loimiin.
14 Ja hän löi ne lujaan iskulastalla. Sitten hän sanoi hänelle: Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson! Kun hän heräsi unestansa, repäisi hän irti iskulastan ja loimet.
15 Niin nainen sanoi hänelle: Kuinka sinä saatat sanoa: 'Minä rakastan sinua', vaikka sydämesi ei ole minun kanssani? Jo kolme kertaa olet pettänyt minut etkä ole minulle ilmaissut, missä sinun suuri voimasi on.
16 Ja kun hän joka päivä ahdisti häntä sanoillansa ja vaivasi häntä, niin hän kiusautui kuollakseen
17 ja paljasti hänelle koko sydämensä ja sanoi hänelle: Ei ole partaveitsi minun päätäni koskettanut, sillä minä olen Jumalan nasiiri äitini kohdusta asti; jos minun hiukseni ajetaan, niin voimani poistuu minusta, ja minä tulen heikoksi ja olen niinkuin kaikki muutkin ihmiset.
18 Kun Delila huomasi, että hän oli paljastanut hänelle koko sydämensä, niin hän lähetti kutsumaan filistealaisten ruhtinaat sanoen: Nyt tulkaa, sillä hän on paljastanut minulle koko sydämensä. Niin filistealaisten ruhtinaat tulivat hänen luoksensa tuoden mukanaan rahat.
19 Ja hän nukutti hänet polvilleen ja kutsui miehen, joka leikkasi hänen päänsä seitsemän palmikkoa. Niin hän alkoi saada hänet masennetuksi, ja hänen voimansa poistui hänestä.
20 Ja Delila sanoi: Filistealaiset ovat kimpussasi, Simson! Kun hän heräsi unestaan, niin hän ajatteli: Kyllä minä selviydyn niinkuin aina ennenkin ja pudistan itseni vapaaksi. Eikä hän tiennyt, että Herra oli poistunut hänestä.
21 Silloin filistealaiset ottivat hänet kiinni ja puhkaisivat hänen silmänsä. Ja he veivät hänet Gassaan ja kytkivät hänet vaskikahleisiin, ja hänen täytyi jauhaa vankilassa.
22 Mutta hiukset rupesivat jälleen kasvamaan hänen päähänsä sen jälkeen, kuin ne olivat ajetut.
23 Niin filistealaisten ruhtinaat kokoontuivat uhraamaan suurta uhria jumalalleen Daagonille ja iloa pitämään, sillä he sanoivat: Meidän jumalamme on antanut vihollisemme Simsonin meidän käsiimme.
24 Kun kansa näki hänet, niin he ylistivät jumalaansa, sillä he sanoivat: Meidän jumalamme on antanut käsiimme vihollisemme, maamme hävittäjän, sen, joka surmasi meistä niin monta.
25 Ja kun heidän sydämensä olivat tulleet iloisiksi, niin he sanoivat: Noutakaa Simson huvittamaan meitä. Niin Simson noudettiin vankilasta huvittamaan heitä. Ja he asettivat hänet seisomaan pylvästen väliin.
26 Silloin Simson sanoi palvelijalle, joka piti kiinni hänen kädestään: Päästä minut tunnustelemaan pylväitä, joiden varassa rakennus on, nojatakseni niihin.
27 Mutta huone oli täynnä miehiä ja naisia; myöskin kaikki filistealaisten ruhtinaat olivat siellä, ja katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa, kuinka Simson heitä huvitti.
28 Silloin Simson huusi Herraa ja sanoi: Herra, Herra, muista minua ja vahvista minua ainoastaan tämä kerta, oi Jumala, niin että saisin filistealaisille yhdellä kertaa kostetuksi molemmat silmäni!
29 Sitten Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri vasemman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan.
30 Ja Simson sanoi: Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa! Ja hän taivuttautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.
31 Niin hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe menivät ja ottivat hänet ja veivät ja hautasivat hänet Soran ja Estaolin välille, hänen isänsä Maanoahin hautaan. Hän oli ollut tuomarina Israelissa kaksikymmentä vuotta.