SANANLASKUT
22 luku
Toisen osan loppu. ”Viisaitten sanat” (22:17 – 24:34): Pitempiä sananlaskuja elämän eri aloilta.
1 Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.
2 Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.
3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
4 Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
5 Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.
6 Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
7 Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.
8 Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.
9 Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.
10 Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.
11 Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.
12 Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.
13 Laiska sanoo: Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria.
14 Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.
15 Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.
16 Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.
17 Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.
18 Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.
19 Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.
20 Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,
21 opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
22 Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,
23 sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.
24 Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,
25 että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.
26 Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.
27 Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!
28 Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.
29 Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.