ESTERIN KIRJA
7 luku
Haaman ripustetaan hirsipuuhun.
1 Kun kuningas ja Haaman olivat tulleet kuningatar Esterin luo juomaan,
2 sanoi kuningas juominkien aikana Esterille nytkin, toisena päivänä: Mitä pyydät, kuningatar Ester? Se sinulle annetaan. Ja mitä haluat? Se täytetään, olkoon vaikka puoli valtakuntaa.
3 Niin kuningatar Ester vastasi ja sanoi: Jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, kuningas, ja jos kuningas hyväksi näkee, niin annettakoon minulle oma henkeni, kun sitä pyydän, ja kansani, kun sitä haluan.
4 Sillä meidät on myyty, minut ja kansani, hävitettäviksi, tapettaviksi ja tuhottaviksi. Jos meidät olisi myyty vain orjiksi ja orjattariksi, olisin siitä vaiti, sillä sen vaivan takia ei kannattaisi kuningasta vaivata.
5 Niin sanoi kuningas Ahasveros ja kysyi kuningatar Esteriltä: Kuka se on, ja missä se on, joka on rohjennut tehdä sellaista?
6 Ester vastasi: Se vastustaja ja vihamies on tuo paha Haaman. Niin Haaman peljästyi kuningasta ja kuningatarta.
7 Kuningas nousi vihoissaan juomingeista ja meni linnan puutarhaan, mutta Haaman jäi siihen pyytääkseen henkeänsä kuningatar Esteriltä, sillä hän näki, että kuninkaalla oli paha mielessä häntä vastaan.
8 Kun kuningas tuli linnan puutarhasta takaisin linnaan, jossa juomingit olivat, oli Haaman juuri heittäytymässä lepovuoteelle, jolla kuningatar Ester lepäsi. Niin kuningas sanoi: Vai tekee hän vielä väkivaltaa kuningattarelle linnassa, minun läsnäollessani! Tuskin oli tämä sana päässyt kuninkaan suusta, kun jo Haamanin kasvot peitettiin.
9 Ja Harbona, yksi kuningasta palvelevista hoviherroista, sanoi: Katso, seisoohan Haamanin talon edessä hirsipuu, viittäkymmentä kyynärää korkea, se, minkä Haaman on teettänyt Mordokain varalle, jonka puhe kerran koitui kuninkaan hyväksi. Kuningas sanoi: Ripustakaa hänet siihen.
10 Niin ripustettiin Haaman hirsipuuhun, jonka hän oli pystyttänyt Mordokain varalle. Sitten kuninkaan viha asettui.