33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

15 Luku

15 Luku

Jeesus nuhtelee fariseuksia ja kirjanoppineita ulkokultaisuudesta 1 – 20, parantaa kanaanilaisen vaimon tyttären 21 – 28 ja muita sairaita 29 – 31 sekä ravitsee neljätuhatta miestä 32 – 39. (V. 1 – 20 vert. Mark.7:1 – 23.)

Kristus vastaa Pharisealaisia isäin säädyistä;
II. Osoittaa, mikä ihmisen saastuttaa;
III. Koettelee Kanaanean vaimoa ja antaa hänelle avun;
IV. Parantaa monta sairasta;
V. Ruokkii 4,000 miestä 7 leivällä ja muutamilla kalasilla.

1. Silloin tuli fariseuksia ja kirjanoppineita Jerusalemista Jeesuksen luo, ja he sanoivat:

1. Silloin tulivat Jesuksen tykö kirjanoppineet ja Pharisealaiset Jerusalemista, ja sanoivat:

Mark 7:1. Ja hänen tykönsä kokoontuivat Pharisealaiset ja muutamat kirjanoppineista, jotka Jerusalemista tulleet olivat.

2. Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään ruvetessaan aterialle.

2. Miksi sinun opetuslapses rikkovat vanhinten säädyn? sillä ei he pese käsiänsä leipää syödessänsä.

Luuk. 11:38 Mutta kun fariseus näki, ettei hän peseytynyt ennen ateriaa, ihmetteli hän.

3. Mutta hän vastasi ja sanoi heille: Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden?

3. Niin hän vastaten sanoi heille: miksi tekin rikotte Jumalan käskyn, teidän säätynne tähden?

4. Sillä Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman.'

4. Sillä Jumala käski, sanoen: kunnioita isääs ja äitiäs: ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.

2 Moos. 20:12 Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

2 Mos 20:12. (4) Sinun pitää kunnioittaman isääs ja äitiäs, ettäs kauvan eläisit maan päällä, jonka Herra sinun Jumalas antaa sinulle.

2 Moos. 21:17 Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.

2 Mos 21:17. Ja joka kiroilee isäänsä ja äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

3 Moos. 20:9 Kuka ikinä kiroaa isäänsä tai äitiänsä, hänet rangaistakoon kuolemalla; isäänsä ja äitiänsä hän on kironnut, hän on verivelan alainen.

3 Mos 20:9. Kuka ikänänsä isäänsä ja äitiänsä kiroo, sen pitää totisesti kuoleman, että hän isäänsä ja äitiänsä kironnut on: hänen verensä olkoon hänen päällänsä.

5 Moos. 5:16 Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että kauan eläisit ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

5 Mos 5:16. Sinun pitää kunnioittaman isääs ja äitiäs, niin kuin Herra sinun Jumalas on sinun käskenyt, ettäs kauvan eläisit, ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa.

Sananl. 20:20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroaa, sen lamppu sammuu pilkkopimeään.

San l. 20:20. Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.

Sir 3:9. Kunnioita isääs ja äitiäs työllä, puheella ja kärsivällisyydellä,

Ef. 6:2-3 Kunnioita isääsi ja äitiäsi - tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus -

Eph 6:2. Kunnioita isääs ja äitiäs, (joka on ensimäinen käsky, jolla lupaus on,)

3. että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.

5. Mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit ollut minulta saapa, on annettu uhrilahjaksi', sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä eikä äitiänsä.

5. Mutta te sanotte: jokainen sanokaan isälle taikka äidille: se on uhrattu, jolla sinua piti minulta autettaman: ja ei ensinkään kunnoittaisi isäänsä eikä äitiänsä.

Sananl. 28:24 Joka isältään ja äidiltään riistää ja sanoo: Ei tämä ole rikos, se on tuhontekijän toveri.

Mark 7:11. Mutta te sanotte: jos ihminen sanoo isälle taikka äidille: korban, (se on uhrattu) jolla sinua piti minulta autettaman.

1 Tim. 5:4 Mutta jos jollakin leskellä on lapsia tai lapsenlapsia, oppikoot nämä ensin hurskaasti hoitamaan omaa perhekuntaansa ja maksamaan, mitä ovat velkaa vanhemmilleen, sillä se on otollista Jumalan edessä.

6. Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.

6. Ja te olette rikkoneet Jumalan käskyn teidän säätynne tähden.

5 Moos. 4:2 Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan noudattakaa Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan.

7. Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:

7. Te ulkokullatut! Jesaias ennusti teistä oikein, sanoen:

8. 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;

8. Tämä kansa lähestyy minua suullansa, ja kunnioittaa minua huulillansa; mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.

Jes. 29:13 Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä,

Jes 29:13. Ja Herra sanoo: että tämä kansa lähestyy minua suullansa, ja kunnioittaa minua huulillansa; mutta heidän sydämensä on kaukana minusta, ja pelkäävät minua ihmisten käskyin jälkeen, joita he opettavat;

Hes. 33:31 He tulevat sinun luoksesi joukoittain, istuvat edessäsi minun kansanani ja kuuntelevat sinun sanojasi, mutta he eivät tee niitten mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullansa, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä.

Mark 7:6. Mutta hän vastaten sanoi heille: Jesaias on hyvästi teistä ulkokullaisista ennustanut, niin kuin kirjoitettu on: tämä kansa kunnioittaa minua huulilla, vaan heidän sydämensä on kaukana minusta.

9. mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä.'

9. Vaan turhaan he minua palvelevat, opettain niitä opetuksia, jotka ovat ihmisten käskyt.

Kol. 2:20-22 Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:

Mark 7:7. Mutta turhaan he minua palvelevat, opettain sitä oppia, joka on ihmisten käskyjä.

21. Älä tartu, älä maista, älä koske!

22. - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta -ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?

Tit. 1:14 eivätkä kiinnittäisi huomiotansa juutalaisiin taruihin eikä totuudesta pois kääntyvien ihmisten käskyihin.

10. Ja hän kutsui kansan tykönsä ja sanoi heille: Kuulkaa ja ymmärtäkää.

10. Ja hän kutsui kansan tykönsä, ja sanoi heille: kuulkaat ja ymmärtäkäät!

11. Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen.

11. Ei se ihmistä saastuta, mikä suusta menee sisälle, mutta se, mikä suusta tulee ulos, saastuttaa ihmisen.

Room. 14:14 Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää.

1 Tim. 4:4 Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan;

12. Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?

12. Niin tulivat hänen opetuslapsensa, ja sanoivat hänelle: tiesitkös, että Pharisealaiset pahenivat, kuin he tämän puheen kuulivat?

13. Mutta hän vastasi ja sanoi: Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.

13. Mutta hän vastasi ja sanoi: jokainen istutus, jota ei minun taivaallinen Isäni ole istuttanut, pitää juurinensa revittämän ylös.

Jes. 60:21 Sinun kansassasi ovat kaikki vanhurskaita, he saavat periä maan iankaikkisesti, he, minun istutukseni vesa, minun kätteni teko, minun kirkkauteni ilmoitukseksi.

Jes. 61:3 panemaan Siionin murheellisten päähän - antamaan heille - juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan, ja heidän nimensä on oleva vanhurskauden tammet, Herran istutus, hänen kirkkautensa ilmoitukseksi.

Joh. 15:2 Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.

Joh 15:2. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois, ja jokaisen, joka hedelmän kantaa, hän puhdistaa, että se kantais runsaamman hedelmän.

14. Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat.

14. Antakaat heidän olla: he ovat sokiat sokiain taluttajat; jos sokia sokiaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeevat.

Matt. 23:16 Voi teitä, te sokeat taluttajat, jotka sanotte: 'Jos joku vannoo temppelin kautta, niin se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo temppelin kullan kautta, niin hän on valaansa sidottu'!

Matt 23:16. Voi teitä, te sokiat taluttajat! jotka sanotte: joka vannoo templin kautta, ei se mitään ole, mutta joka vannoo templin kullan kautta, se on velvollinen.

Matt. 23:24 Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!

Luuk. 6:39 Hän sanoi heille myös vertauksen: Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan?

Luuk 6:39. Mutta hän sanoi heille vertauksen: taitaako sokia sokiaa taluttaa? eikö he molemmat hautaan lankee?

Room. 2:19 ja luulet kykeneväsi olemaan sokeain taluttaja, pimeydessä olevien valkeus,

15. Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: Selitä meille tämä vertaus.

15. Niin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: selitä meille tämä vertaus.

Mark 7:17. Ja kuin hän kansan tyköä meni huoneeseen, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä tästä vertauksesta.

16. Mutta Jeesus sanoi: Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?

16. Niin Jesus sanoi: vieläkö tekin olette ymmärtämättömät?

17. Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu?

17. Ettekö te vielä ymmärrä, että kaikki, mitä suuhun sisälle menee, se menee vatsaan, ja sillä on luonnollinen uloskäyminen.

18. Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.

18. Mutta jotka suusta tulevat ulos, ne lähtevät sydämestä ulos, ja saastuttavat ihmisen.

Jaak. 3:6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.

19. Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.

19. Sillä sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, murhat, salavuoteudet, huoruudet, varkaudet, väärät todistukset, pilkat:

1 Moos. 6:5 Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat,

1 Mos 6:5. Mutta Herra näki ihmisen pahuuden suureksi maan päällä; ja kaikki hänen sydämensä aivoitus ja ajatus oli ainoastansa paha joka aika.

1 Moos. 8:21 Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niinkuin nyt olen tehnyt.

1 Mos 8:21. Ja Herra haisti lepytyshajun, ja Herra sanoi sydämessänsä: en minä silleen enää maata kiroo ihmisen tähden: vaikka ihmisen sydämen aivoitus on paha hamasta lapsuudesta: ja en minä silleen enää lyö kaikkia kuin elävät, niin kuin minä tehnyt olen.

Jer. 17:9 Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?

20. Nämä ihmisen saastuttavat; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä.

20. Nämät ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen; mutta pesemättömillä käsillä syödä, ei saastuta ihmistä.

21. Ja Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille.

21. Ja Jesus läksi sieltä ja poikkesi Tyron ja Sidonin maan ääriin.

Mark 7:24. Niin hän nousi ja meni sieltä Tyron ja Sidonin maan ääriin, ja meni sisälle huoneeseen, eikä tahtonut sitä kenellekään antaa tietää: ja ei hän taitanut salaa olla.

22. Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni.

22. Ja katso, Kanaanean vaimo, joka niistä maan ääristä oli tullut, huusi häntä, sanoen: Herra, Davidin poika, armahda minua: minun tyttäreni vaivataan hirmuisesti perkeleeltä.

23. Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme.

23. Mutta ei hän sanaakaan häntä vastannut. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä, sanoen: eroita häntä sinustas; sillä hän huutaa meidän jälkeemme.

24. Hän vastasi ja sanoi: Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.

24. Niin hän vastaten sanoi: en ole minä lähetetty, vaan kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.

Matt 10:5. Nämät kaksitoistakymmentä lähetti Jesus, joille hän oli käskenyt, sanoen: älkäät menkö pakanain teille, ja Samarialaisten kaupunkiin älkäät sisälle menkö;

Matt. 10:6 vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.

Matt 10:6. Mutta menkäät paremmin kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.

Ap. t. 3:26 Teille ensiksi Jumala on herättänyt Poikansa ja lähettänyt hänet siunaamaan teitä, kun käännytte itsekukin pois pahuudestanne.

Ap. t. 13:46 Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen.

Ap. T 13:46. Niin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkiasti ja sanoivat: teille piti ensin Jumalan sanaa puhuttaman; vaan että te sen hylkäätte ja luette itsenne mahdottomaksi ijankaikkiseen elämään, katso, niin me käännymme pakanain tykö.

25. Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: Herra, auta minua.

25. Mutta se tuli ja kumarsi häntä, sanoen: Herra, auta minua.

26. Mutta hän vastasi ja sanoi: Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.

26. Niin hän vastaten sanoi: ei ole sovelias ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.

27. Mutta vaimo sanoi: Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat.

27. Niin se vastasi: totta Herra, syövät kuitenkin penikatkin niistä muruista, jotka heidän herrainsa pöydältä putoovat.

28. Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot. Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.

28. Silloin Jesus vastaten sanoi hänelle: oi vaimo, suuri on sinun uskos, tapahtukoon sinulle niin kuin sinä tahdot. Ja hänen tyttärensä tuli sillä hetkellä terveeksi.

Matt. 8:10 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: Totisesti minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa.

Matt. 8:13 Ja Jeesus sanoi sadanpäämiehelle: Mene. Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon. Ja palvelija parani sillä hetkellä.

29. Ja Jeesus lähti sieltä ja tuli Galilean järven rannalle; ja hän nousi vuorelle ja istui sinne.

29. Ja Jesus läksi sieltä ja tuli Galilean meren tykö, ja astui vuorelle, ja istui siihen.

Mark. 7:31 Ja hän lähti jälleen Tyyron alueelta ja kulkien Siidonin kautta tuli Galilean järven ääreen Dekapolin alueen keskitse.

Mark 7:31. Ja taas kuin hän läksi Tyron ja Sidonin maan ääristä, tuli hän Galilean meren tykö, kymmenen kaupungin maan äärten keskitse.

30. Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,

30. Ja paljo kansaa tuli hänen tykönsä, ja toivat kanssansa ontuvia, sokeita, mykkiä, raajarikkoja ja paljon muita, ja laskivat Jesuksen jalkain eteen; ja hän paransi heidät.

Jes. 35:5-6 Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.

Jes 35:5. Silloin avataan sokiain silmät, ja kuuroin korvat aukenevat.

6. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.

Matt. 11:5 sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia.

Luuk 7:22. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: menkäät ja sanokaat jälleen Johannekselle, mitä te nähneet ja kuulleet olette: sokiat saavat näkönsä, ontuvat käyvät, spitaliset puhdistetaan, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille saarnataan evankeliumi,

31. niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

31. Niin että kansa ihmetteli, kuin he näkivät mykät puhuvan, raajarikot terveinä, ontuvat käyvän ja sokiat näkevän, ja kunnioittivat Israelin Jumalaa.

Jes. 29:23 Sillä kun hän näkee, kun hänen lapsensa näkevät keskellänsä minun kätteni työn, niin he pyhittävät minun nimeni, pitävät pyhänä Jaakobin Pyhän ja peljästyvät Israelin Jumalaa.

32. Ja Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää; enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla.

32. Ja Jesus kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi: minä armahdan kansaa, että he ovat jo kolme päivää minun tykönäni viipyneet, ja ei ole heillä mitään syötävää: ja en minä tahdo heitä tyköäni syömättä laskea pois, ettei he tiellä vaipuisi.

Matt. 9:36 Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.

Matt. 14:14 Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa.

Matt. 14:16 Mutta Jeesus sanoi heille: Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä.

Mark 8:1. Niinä päivinä, koska sangen paljo kansaa oli, eikä ollut heillä mitään syömistä, kutsui Jesus opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille:

33. Niin opetuslapset sanoivat hänelle: Mistä me saamme täällä erämaassa niin paljon leipää, että voimme ravita noin suuren kansanjoukon?

33. Niin sanoivat hänen opetuslapsensa hänelle: mistä me saamme tässä erämaassa niin monta leipää, että me ravitsemme niin paljon kansaa?

34. Jeesus sanoi heille: Montako leipää teillä on? He sanoivat: Seitsemän, ja muutamia kalasia.

34. Ja Jesus sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: seitsemän, ja vähä kalasia.

35. Niin hän käski kansan asettua maahan.

35. Niin hän käski kansan istua maan päälle atrioitsemaan.

36. Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

36. Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

Matt. 14:19 Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

Matt 14:19. Ja hän käski kansan istua ruoholle, ja otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsahti ylös taivaasen, kiitti, ja mursi, ja antoi leivät opetuslapsille, ja opetuslapset antoivat kansalle.

37. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista.

37. Ja he söivät kaikki ja ravittiin, ja ottivat ylös mitä liiaksi jäi, seitsemän täysinäistä koria muruja.

2 Kun. 4:42-44 Ja eräs mies tuli Baal-Saalisasta ja toi Jumalan miehelle uutisleipää, kaksikymmentä ohraleipää ja tuleentumatonta viljaa repussansa. Silloin Elisa sanoi: Anna väelle syödä.

43. Mutta hänen palvelijansa sanoi: Kuinka minä voin tarjota siitä sadalle miehelle? Hän sanoi: Anna väelle syödä; sillä näin sanoo Herra: He syövät, ja jää tähteeksikin.

44. Ja hän tarjosi heille; ja he söivät, ja jäi tähteeksikin, Herran sanan mukaan.

38. Ja niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

38. Mutta niitä jotka söivät, oli neljätuhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.

39. Ja laskettuaan kansan tyköänsä hän astui venheeseen ja meni Magadanin alueelle.

39. Ja kuin hän oli kansan tyköänsä laskenut, astui hän haahteen, ja tuli Magdalan rajoille.