Johanneksen ensimmäinen kirje

33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

   

JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE

P. JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN EPISTOLA

 

 

 

Esipuhe.

 

Pyhän Johanneksen ensimäinen Epistola on toimellinen apostolinen Epistola, ja sen pitäis kohta hänen evankeliumiansa seuraaman. Sillä niin kuin hän evankeliumissansa uskosta selkiästi opettaa, niin hän myös tässäkin Epistolassa nuhtelee niitä, jotka uskosta kerskaavat ilman töitä, ja opettaa ahkerasti, ettei työt siitä jää pois, jossa usko on. Mutta jos ne jäävät pois, niin ei usko ole oikia, vaan valhe ja pimeys. Vaan ei hän tätä tee lain vaatimisella, niin kuin pyhän Jakobin Epistola, mutta herättää ja suosittelee meitä rakkauteen, että me toinen toistamme rakastaisimme, niin kuin Jumalakin meitä rakasti.

 

Kirjoittaa myös kovasti kerintilaisiä ja antikristuksen henkeä vastaan, joka jo silloin rupesi kieltämään, ettei Kristus ollut lihaan tullut. Joka nyt enimmästi käsisää on; sillä ehk’ei nyt julkisesti suulla kielletä Kristuksen lihaan tulleeksi, niin ne kuitenkin kieltävät sen sydämessänsä, opillansa ja elämällänsä. Sillä joka töillänsä tahtoo hurskaaksi ja autuaaksi tulla, se kieltää Kristuksen. Mutta Kristus on sitä varten lihaan tullut, että hän meitä ilman meidän töitämme verensä kautta hurskaaksi ja autuaaksi tekis.

 

Ja niin tämä Epistola sotii molempia vastaan, sekä niitä, jotka tahtovat ilman töitä uskossa olla, ja myös niitä vastaan, jotka töillänsä tahtovat hurskaaksi tulla, ja pitää meitä oikialla, keskimäisellä tiellä, että me uskon kautta hurskaaksi ja synnistä vapaaksi joutuisimme; ja sitte kuin me hurskaat olemme, pitää meidän hyviä töitä ja rakkautta Jumalan tähden ahkeroitseman vapaasta mielestä ilman maksun toivoa.

 

Mutta ne kaksi seuraavaista Epistolaa ei ole opettavaiset, vaan rakkauden ja uskon esikuvat, joilla myös on oikia apostolinen henki.

 

 

1 LUKU

1 LUKU

 

 

Johannes julistaa elämän sanaa, Kristusta, että lukijoillakin olisi yhteys Isän ja Pojan kanssa 1 – 4. Ollakseen tässä yhteydessä heidän tulee vaeltaa valkeudessa ja tunnustaa syntinsä, joista heidät puhdistaa Kristuksen veri 5 – 10.

Johannes todistaa Jesuksesta, jonka hän itse nähnyt ja jota hän kuullut oli; II. Osoittaa, kenellä Jesuksessa on osallisuus ja syntein anteeksi saaminen.


 

 

1. Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta -.

1. Joka alusta oli*, jonka me kuulimme, jonka me silmillämme näimme, jota me katselleet olemme, ja meidän kätemme pidelleet ovat elämän sanasta§,

 

 

Luuk. 1:2 sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,

Joh 1:1. Alussa oli sana, ja se Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli se Sana.

Luuk. 24:39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan.

Joh 1:14. Ja Sana tuli lihaksi* ja asui meidän seassamme, (ja me näimme hänen kunniansa** niin kuin ainoan Pojan kunnian Isästä,) täynnä+ armoa ja totuutta.

Joh. 1:1 Evankeliumi Johanneksen mukaan Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.

Luuk 1:2. Niin kuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet* ja sananpalveliat olleet ovat:

Joh. 1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Luuk 24:39. Katsokaat käsiäni ja jalkojani*, että minä itse olen: ruvetkaat minuun ja katsokaat; sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin näette minulla olevan.

Joh. 20:27 Sitten hän sanoi Tuomaalle: Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen.

2 Piet. 1:16. Sillä emmepä me ole kavaloita juttuja noudatelleet*, teille tiettäväksi tehdessämme meidän Herran Jesuksen Kristuksen voimaa ja tulemista; vaan me olemme itse nähneet hänen suuren kunniansa+,

2 Piet. 1:16 Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.

 

 

 

2. ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille.

2. (Ja elämä on ilmestynyt, ja me olemme nähneet, ja todistamme ja ilmoitamme teille sen elämän, joka ijankaikkinen on, joka oli Isän tykönä*, ja on meille ilmestynyt§.)

 

 

2 Tim. 1:10 mutta nyt ilmisaatettu meidän Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen ilmestymisen kautta, joka kukisti kuoleman ja toi valoon elämän ja katoamattomuuden evankeliumin kautta,

Joh 1:2. Tämä oli alussa Jumalan tykönä.


 

Rom 16:26. Mutta nyt ilmoitettu ja tiettäväksi tehty* prophetain Raamattuin kautta, ijankaikkisen Jumalan käskyn jälkeen, uskon kuuliaisuudeksi+ kaikkein pakanain seassa:

 

Kol 1:26. Sitä salaisuutta, joka ijankaikkisesta ja sukukunnista on salattu* ollut, mutta nyt hänen pyhillensä ilmoitettu+,

 

2 Tim 1:10. Mutta nyt meidän Vapahtajamme Jesuksen Kristuksen ilmestyksen kautta julistettu*, joka kuoleman otti pois+ ja elämän ja kuolemattomuuden toi evankeliumin kautta valkeuteen§,

 

Tit 2:11. Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt.

 

 

3. minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.

3. Mitä me nähneet ja kuulleet olemme, sen me teille ilmoitamme, että teilläkin meidän kanssamme osallisuus olis ja meidän osallisuutemme on Isän ja hänen Poikansa Jesuksen Kristuksen kanssa.

 

 

Joh. 17:21 että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.

Joh 17:21. Että he kaikki yhtä olisivat, niin kuin sinä Isä minussa olet ja minä sinussa, että hekin meissä niin yhtä olisivat: että maailma uskois sinun minua lähettäneeksi.

1 Kor. 1:9 9. Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme yhteyteen.

1 Kor. 1:9. Sillä Jumala on uskollinen*, jonka kautta te kutsutut olette hänen Poikansa Jesuksen Kristuksen, meidän Herramme yhteyteen+.

 

 

4. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.

4. Ja näitä me teille kirjoitamme, että teidän ilonne täydellinen olis.

 

 

Joh. 15:11 Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.

2 Joh. v.12. Minulla olis paljon teille kirjoittamista, mutta en minä tahtonut paperilla ja läkillä*; vaan minä toivon tulevani teidän tykönne, ja tahdon läsnä ollessani teidän kanssanne puhua, että meidän ilomme täydellinen olis+.

2 Joh. 1:12 Minulla olisi paljon kirjoittamista teille, mutta en tahdo tehdä sitä paperilla ja musteella; vaan toivon pääseväni teidän tykönne ja saavani puhutella teitä suullisesti, että meidän ilomme olisi täydellinen.

 

 

 

5. Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.

5. Ja tämä on se ilmoitus, jonka me häneltä kuulleet olemme, ja teille ilmoitamme, että Jumala on valkeus*, ja ei hänessä ole yhtään pimeyttä.

 

Joh 1:9. Se oli totinen valkeus*, joka valistaa kaikki ihmiset, jotka maailmaan tulevat;

Joh 8:12. Niin Jesus puhui taas heille ja sanoi: minä olen maailman valkeus*: joka minua seuraa, ei hän pimeydessä vaella, mutta saa elämän valkeuden.

Joh 9:5. Niin kauvan kuin minä olen maailmassa, niin olen minä maailman valkeus.

Joh 12:35. Niin Jesus sanoi heille: valkeus on vielä vähän aikaa teidän kanssanne*, vaeltakaat niin kauvan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys teitä käsittäisi. Joka pimeydessä vaeltaa, ei hän tiedä, kuhunka hän menee+.

Joh 12:36. Uskokaat valkeuden päälle, niin kauvan kuin teillä valkeus on, että te tulisitte valkeuden lapsiksi. Näitä puhui Jesus ja meni pois, ja lymyi heiltä.

 

6. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta.

6. Jos me sanomme, että meillä on osallisuus hänen kanssansa, ja vaellamme pimeydessä, niin me valehtelemme ja emme tee totuutta.

 

 

Joh. 3:20-21 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.

1 Joh 2:4. Joka sanoo: minä tunnen hänen, ja ei pidä hänen käskyjänsä, hän on valehtelia*, ja ei hänessä ole totuus.

21. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.

 

1 Joh. 2:4 Joka sanoo: Minä tunnen hänet, eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä.

 

 

 

7. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

7. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme, ja Jesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä.

 

 

Hebr. 9:14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!

Hebr 9:14. Kuinka paljoa enemmin Kristuksen veri, joka itsensä ilman kaiketa viata iankaikkisen hengen kautta Jumalalle uhrannut on, on puhdistava omantuntomme kuolevaisista töistä, elävää Jumalaa palvelemaan?

1 Piet. 1:18-19 tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,

1 Piet 1:19. Vaan kalliilla Kristuksen verellä*, niin kuin viattoman ja puhtaan Karitsan+;

19. vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,

Ilm K 1:5. Ja Jesukselta Kristukselta, joka se uskollinen todistaja on*, ja esikoinen kuolleista+, ja maan kuningasten Päämies§: joka meitä rakasti ja on meitä verellänsä meidän synneistämme pessyt§§,

Ilm. 1:5 ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä

 

 

 

8. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.

8. Jos me sanomme, ettei meillä ole syntiä*, niin me petämme itsemme, ja ei ole totuus meissä.

 

 

1 Kun. 8:46 Jos he tekevät syntiä sinua vastaan - sillä ei ole ihmistä, joka ei syntiä tee - ja sinä vihastut heihin ja annat heidät vihollisen valtaan, niin että heidän vangitsijansa vievät heidät vangeiksi vihollismaahan, kaukaiseen tai läheiseen,

1 Kun K 8:46. Jos he syntiä tekevät sinua vastaan (sillä ei ole yhtäkään ihmistä, joka ei syntiä tee)* ja sinä vihastut heidän päällensä, ja annat heidät vihamiehen käsiin, niin että he vievät heitä vankina vihollisen maalle, taamma eli lähemmä;

Sananl. 20:9 Kuka voi sanoa: Olen puhdistanut sydämeni, olen puhdas synnistäni?

2 Aika K. 6:36. Kuin he rikkovat sinua vastaan (sillä ei yhtään ihmistä ole, joka ei syntiä tee)*, ja sinä vihastut heidän päällensä, ja annat heitä vihamiestensä alle, vietäviksi vankina johonkuhun maahan kauvas eli lähes;

Saarn. 7:21 Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.

San l. 20:9. Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?

Room. 3:10 niinkuin kirjoitettu on: Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,

Saarn 7:21. Sillä ei yhtään ihmistä ole vanhurskasta maan päällä, joka hyvää tekee ja ei syntiä tee.

Room. 3:12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.

Jak 3:2. Sillä moninaisissa me kukin puutumme*. Mutta joka ei puheessa lankee+, se on täydellinen mies, joka voi myös koko ruumiinsa suistaa.

Room. 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

 

 

 

9. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

9. Jos me tunnustamme meidän syntimme, niin hän on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa* ja puhdistaa meitä kaikesta vääryydestä,

 

 

Ps. 32:5 5. Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: Minä tunnustan Herralle rikokseni, ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.

Ps 32:5. Sen tähden minä tunnustan sinun edessäs syntini, ja en peitä pahoja tekojani. Minä sanoin: minä tunnustan Herralle pahat tekoni; niin sinä annoit anteeksi syntini vääryyden*, Sela!

Sananl. 28:13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

San l. 28:13. Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.

 

 

10. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

10. Jos me sanomme: emmepä me syntiä tehneet ole, niin me teemme hänet valehteliaksi ja ei hänen sanansa ole meissä.

 

 

 

Valitse luku

1 2 3
4
5