Pietarin ensimmäinen kirje
2351
tai pahantekijänä tahi sentähden,
että sekaantuu hänelle kuulu-
mattomiin;
16 mutta jos hän kärsii kristitty-
nä, älköön hävetkö, vaan ylistä-
köön sen nimensä tähden Juma-
laa.
17 Sillä aika on tuomion alkaa
Jumalan huoneesta; mutta jos
se alkaa ensiksi meistä, niin mi-
kä on niiden loppu, jotka eivät
ole Jumalan evankeliumille kuu-
liaiset?
18 Ja "jos vanhurskas vaivoin
pelastuu, niin mihinkä joutuu-
kaan jumalaton ja syntinen?"
19 Sentähden, uskokoot myös
ne, jotka Jumalan tahdon mu-
kaan kärsivät, sielunsa uskollisel-
le Luojalle, tehden sitä, mikä hy-
vää on.
5 luku
Pietari kehoittaa vanhimpia sy-
dämen halulla ja omaa voittoa
pyytämättä kaitsemaan Jumalan
laumaa 1 – 4, nuorempia ala-
maisuuteen vanhemmille ja kaik-
kia nöyryyteen, raittiuteen ja
valppauteen 5 – 9; ylistää Juma-
laa hänen uskollisuudestaan 10,
11. Tervehdykset ja lopputoivo-
tus 12 – 14.
1 Vanhimpia teidän joukossanne
minä siis kehoitan, minä, joka
myös olen vanhin ja Kristuksen
kärsimysten todistaja ja osallinen
myös siihen kirkkauteen, joka
vastedes on ilmestyvä:
2 kaitkaa teille uskottua Juma-
lan laumaa, ei pakosta, vaan
vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon
mukaan, ei häpeällisen voiton
tähden, vaan sydämen halusta,
3 ei herroina halliten niitä, jotka
ovat teidän osallenne tulleet,
vaan ollen laumalle esikuvina,
4 niin te, ylipaimenen ilmestyes-
sä, saatte kirkkauden kuihtumat-
toman seppeleen.
5 Samoin te, nuoremmat, olkaa
vanhemmille alamaiset ja pukeu-
tukaa kaikki keskinäiseen nöyryy-
teen, sillä "Jumala on ylpeitä
vastaan, mutta nöyrille hän an-
taa armon."
6 Nöyrtykää siis Jumalan väke-
vän käden alle, että hän ajallan-
sa teidät korottaisi,
7 ja "heittäkää kaikki murheenne
hänen päällensä, sillä hän pitää
teistä huolen."
