Apostolien teot
2089
kuulleet hänen puhuvan pilkka-
sanoja Moosesta ja Jumalaa
vastaan."
12 Ja he yllyttivät kansan ja
vanhimmat ja kirjanoppineet ja
astuivat esiin, raastoivat hänet
mukaansa ja veivät neuvoston
eteen.
13 Ja he toivat esiin vääriä to-
distajia, jotka sanoivat: "Tämä
mies ei lakkaa puhumasta tätä
pyhää paikkaa vastaan ja lakia
vastaan;
14 sillä me olemme kuulleet hä-
nen sanovan, että Jeesus, tuo
Nasaretilainen, on hajottava
maahan tämän paikan ja muut-
tava ne säädökset, jotka Mooses
on meille antanut."
15 Ja kaikki, jotka neuvostossa
istuivat, loivat katseensa häneen,
ja hänen kasvonsa olivat heistä
niinkuin enkelin kasvot.
7 luku
Stefanus osoittaa, ettei hän ole
häväissyt Jumalaa, ei myöskään
Moosesta eikä temppeliä, ja ker-
too puheessaan heille kantaisäin
ajasta 1 – 16, Israelin olosta
Egyptissä ja Mooseksen alkuhis-
toriasta 17 – 29, Mooseksen
kutsumisesta 30 – 34, Israelin
käytöksestä Moosesta ja Juma-
laa kohtaan 35 – 43 ja Moosek-
sen jälkeisestä ajasta 44 – 50;
hän nuhtelee neuvoston jäseniä
kovakorvaisuudesta 51 – 53 ja
kuolee marttyyrikuoleman 54 –
60.
1 Niin ylimmäinen pappi sanoi:
"Onko niin?"
2 Stefanus sanoi: "Miehet, veljet
ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Ju-
mala ilmestyi meidän isällemme
Aabrahamille hänen ollessaan
Mesopotamiassa, ennenkuin hän
oli asettunut asumaan Harraniin,
3 ja sanoi hänelle: 'Lähde maas-
tasi ja suvustasi ja mene siihen
maahan, jonka minä sinulle osoi-
tan.'
4 Silloin hän lähti kaldealaisten
maasta ja asettui asumaan Har-
raniin. Ja kun hänen isänsä oli
kuollut, siirsi Jumala hänet tä-
hän maahan, jossa te nyt asut-
te.
5 Eikä hän antanut hänelle siinä
perintöosaa, ei jalan leveyttä-
kään, vaan lupasi, Aabrahamin
vielä lapsetonna ollessa, antaa
