Jeremia
1519
sar, Baabelin kuningas, asetti
hänet kuninkaaksi Juudan maa-
han.
2 Mutta ei hän eivätkä hänen
palvelijansa eikä maan kansa to-
telleet Herran sanoja, jotka hän
puhui profeetta Jeremian kautta.
3 Ja kuningas Sidkia lähetti
Juukalin, Selemjan pojan, ja
pappi Sefanjan, Maasejan pojan,
profeetta Jeremian tykö ja käski
sanoa: Rukoile meidän puoles-
tamme Herraa, meidän Juma-
laamme.
4 Silloin vielä Jeremia sai tulla
ja mennä kansan keskellä, sillä
häntä ei oltu pantu vankeuteen.
5 Mutta faraon sotajoukko oli
lähtenyt liikkeelle Egyptistä; ja
kun kaldealaiset, jotka piirittivät
Jerusalemia, kuulivat siitä sano-
man, lähtivät he pois Jerusale-
min kimpusta.
6 Silloin tuli profeetta Jeremialle
tämä Herran sana:
7 Näin sanoo Herra, Israelin
Jumala: Sanokaa näin Juudan
kuninkaalle, joka on lähettänyt
teidät minun tyköni kysymään
minulta neuvoa: Katso, faraon
sotajoukko, joka on lähtenyt tei-
dän avuksenne, on palaava ta-
kaisin maahansa Egyptiin.
8 Sitten kaldealaiset tulevat ta-
kaisin ja sotivat tätä kaupunkia
vastaan, valloittavat sen ja polt-
tavat tulella.
9 Näin sanoo Herra: Älkää pet-
täkö itseänne sanoen: 'Kal-
dealaiset lähtevät pois meidän
kimpustamme.' Sillä he eivät
lähde.
10 Ja vaikka te voittaisitte koko
kaldealaisten sotajoukon, joka
sotii teitä vastaan, niin ettei
heistä jäisi jäljelle kuin muutamia
haavoitettuja miehiä, niin nämä
nousisivat pystyyn, kukin teltas-
sansa, ja tulella polttaisivat tä-
män kaupungin.
11 Mutta kun kaldealaisten sota-
joukko faraon sotajoukon tähden
oli lähtenyt pois Jerusalemia pii-
rittämästä,
12 yritti Jeremia lähteä Jerusa-
lemista mennäkseen Benjaminin
maahan ottamaan perintömaan
jaossa osansa siellä, kansan
keskuudessa.
13 Mutta kun hän oli tullut Ben-
jaminin portille, niin siinä oleva
vartionpäällikkö, jonka nimi oli
Jiiria, Selemjan, Hananjan pojan,
poika, otti kiinni profeetta Jere-
