Psalmit
1223
PSALMI 109
Syyttömästi vainottu rukoilee vi-
hamiestensä rankaisemisesta.
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin vir-
si. Jumala, minun ylistykseni, älä
ole vaiti.
2 Sillä he ovat avanneet minua
vastaan jumalattoman ja petolli-
sen suun, he puhuttelevat minua
valheen kielellä.
3 Vihan sanoilla he ovat minut
piirittäneet, ja syyttä he sotivat
minua vastaan.
4 Rakkauteni palkaksi he minua
vainoavat, mutta minä ainoas-
taan rukoilen.
5 He kostavat minulle hyvän pa-
halla ja rakkauteni vihalla.
6 Aseta jumalaton mies häntä
vastaan, ja seisokoon syyttäjä
hänen oikealla puolellansa.
7 Oikeuden edessä hän joutu-
koon syyhyn, ja hänen rukouk-
sensa tulkoon synniksi.
8 Hänen päivänsä olkoot harvat,
ottakoon toinen hänen kaitsija-
toimensa.
9 Tulkoot hänen lapsensa or-
voiksi ja hänen vaimonsa leskek-
si.
10 Kierrelkööt hänen lapsensa
alati kerjäten, anelkoot kaukana
kotinsa raunioilta.
11 Anastakoon koronkiskuri kai-
ken hänen omansa, ja riistäkööt
vieraat hänen vaivannäkönsä.
12 Älköön kukaan osoittako hä-
nelle laupeutta, älköönkä kukaan
armahtako hänen orpojansa.
13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt
sukupuuttoon, pyyhittäköön hei-
dän nimensä pois toisessa pol-
vessa.
14 Hänen isiensä rikkomukset
pysykööt Herran muistossa, äl-
köönkä hänen äitinsä syntiä
pyyhittäkö pois.
15 Olkoot ne Herran edessä
alati, ja hävittäköön hän heidän
muistonsa maan päältä.
16 Sillä se mies ei ajatellutkaan
tehdä laupeutta, vaan vainosi
kurjaa ja köyhää ja sydämen
tuskassa olevaa, tappaaksensa
hänet.
17 Hän rakasti kirousta, ja se
kohtasi häntä; hän ei huolinut
siunauksesta, ja se väistyi hä-
nestä kauas.
18 Hän puki kirouksen yllensä
niinkuin vaatteensa, ja se meni
hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja
