VIIDES MOOSEKSEN KIRJA
442
niin älä hävitä sen puita, älä
myös kirveellä raiskaa niitä; sillä
sinä saat niistä syödä, sentäh-
den älä hakkaa niitä maahan;
sillä ihmisellä on metsäpuitakin,
tulemaan varustukseksi sinun
etees.
20. Vaan ne puut, joista tiedät,
ettei ne ole syötäviä, hävitä ja
hakkaa maahan, ja rakenna va-
rustus kaupunkia vastaan*, jonka
kanssa sinä sodit, siksi kuin sinä
voitat sen.
21. Luku.
I. Kuinka miestappo, kun ei tap-
pajaa tiedetä, pitää sovitettaman.
II. Sodassa vangitun pakanallisen
vaimon avioksi ottamisesta. III.
Esikoisen perintö-osasta. IV. Itse-
valtaisen pojan rangaistuksesta.
V. Hirtetyn maahan ottamisesta.
I. Jos joku tapettu löydetään sii-
nä maassa, jonka Herra sinun
Jumalas sinun omakses antaa,
ja se makaa kedolla, ja tietämä-
töintä on, kuka hänen tappoi;
2. Niin käykään ulos vanhimpas
ja tuomaris, ja mitatkaan sen
tapetun tyköä kaupunkeihin, jot-
ka tapetun ympärillä ovat.
3. Joka kaupunki tapettua lähin
on, sen vanhimmat ottakaan
nuoren lehmän karjasta, jolla ei
ole työtä tehty ja joka ei ikeen
alla ole ollut,
4. Ja kaupungin vanhimmat ta-
luttakaan nuoren lehmän kovaan
laaksoon, jota ei kynnetä eikä
kylvetä, ja leikatkaan lehmän
kaulan siinä laaksossa.
5. Niin pitää papit, Levin pojat
käymän edes; sillä Herra sinun
Jumalas on heidät valinnut pal-
velemaan itseänsä, ja Herran
nimeä ylistämään*: ja heidän
suunsa jälkeen pitää kaikki riidat
ja kaikki vahingot selitettämän+.
6. Ja kaikki vanhimmat siitä
kaupungista, joka tapettua lähin-
nä on, peskään kätensä nuoren
lehmän päällä, jonka kaula laak-
sossa leikattiin,
7. Ja he vastatkaan ja sano-
kaan: ei meidän kätemme tätä
verta vuodattaneet, eikä meidän
silmämme sitä nähneet.
8. Ole armollinen kansalles Is-
raelille, jonka sinä Herra pelastit,
ja älä tätä viatointa verta anna
tulla kansas Israelin päälle; ja
niin he ovat sovitetut siitä veres-
