NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
320
8. Ja Moses sanoi heille: seiso-
kaat, minä tahdon kuulla, mitä
Herra käskee teille.
9. Ja Herra puhui Mosekselle,
sanoen:
10. Puhu Israelin lapsille, sano-
en: kuka ikänä saastuttaa itsen-
sä kuolleessa, elikkä on taam-
pana kaukaisella matkalla teistä,
taikka teidän lankoinne seassa,
hänen pitää kuitenkin pitämän
pääsiäistä Herralle.
11. Vaan toisella kuulla, neljän-
tenä päivänä toistakymmentä*,
kahden ehtoon välillä, pitää hei-
dän sen tekemän, ja heidän pi-
tää sen syömän happamattoman
leivän ja karvasten ruohoin
kanssa.
12. Ei pidä heidän siitä mitäkään
tähteeksi jättämän huomeneksi*,
eikä luuta siitä rikkoman+: kaik-
kein pääsiäissäätyin jälkeen pi-
tää heidän sen tekemän.
13. Mutta joka puhdas on, ja ei
ole matkalla, ja unhottaa pitää
pääsiäistä, hänen sielunsa pitää
hävitettämän kansoistansa. Sen-
tähden ettei hän ole kantanut
uhrinansa Herralle määrätyllä
ajallansa, sen pitää itse syntinsä
kantaman.
14. Ja jos joku muukalainen
asuu teidän seassanne, ja pitää
myös Herralle pääsiäistä: pääsi-
äisen säätyin ja oikeutten jäl-
keen hänen sen pitämän pitää.
Tämä sääty pitää teille yhtäläi-
nen oleman, niin muukalaiselle
kuin omaisellekin maassa.
15. III. Ja sinä päivänä kuin Ta-
bernakli pantiin ylös, varjosi pilvi
todistuksen majan*, ja oli eh-
toosta niin aamuun asti majan
päällä, niinkuin tuli.
16. Niin tapahtui alati, että pilvi
varjosi sen ja näkyi yöllä niin-
kuin tuli.
17. Ja kuin pilvi nousi majan
päältä, niin vaelsivat Israelin lap-
set, ja kuhunka paikkaan pilvi
seisahti, siinä myös Israelin lap-
set heitänsä sioittivat.
18. Herran sanan jälkeen vaelsi-
vat Israelin lapset, ja Herran sa-
nan jälkeen he myös heitänsä
sioittivat: aina niinkauvan kuin
pilvi pysyi majan päällä, pysyivät
he myös siallansa.
19. Ja koska pilvi usiammat päi-
vät pysyi majan päällä, niin otti-
vat Israelin lapset vaarin Herran
vartiosta, ja ei vaeltaneet.
20. Ja koska niin tapahtui, että
