KOLMAS MOOSEKSEN KIRJA
288
33. Ja hajoitan teitä pakanain
sekaan, ja vedän ulos miekan
teidän jälkeenne, ja maanne pi-
tää tuleman kylmille ja kaupun-
kinne kukistetuksi.
34. Silloin kelpaa maalle hänen
leponsa, niinkauvan kuin hän au-
tiona on, ja te olette vihollisten
maalla. Ja silloin vasta maa le-
pää ja pyhää pitää.
35. Niinkauvan kuin se autiona
on, saa hän levätä, ettei hän
saanut pyhää pitää, silloin koska
teidän piti hänen pyhäänsä an-
taman pitää, koska te asuitte
siellä.
36. Ja niille, jotka jäävät teistä,
teen minä vapisevan sydämen
heidän vihollistensa maalla, niin
että kapisevan lehden ääni kar-
kottaa heitä, ja pitää pakeneman
sitä niinkuin miekkaa, ja pitää
kaatuman siinä, kussa ei ken-
kään heitä aja takaa.
37. Ja heidän pitää lankeeman
toinen toisensa päälle, niinkuin
miekan edestä, vaikka ei yksi-
kään karkota heitä, ja ette tohdi
nousta vihamiehiänne vastaan.
38. Ja teidän pitää hukkuman
pakanain seassa, ja vihollisten
maa pitää teitä syömän.
39. Ne kuin jäävät teistä, pitää
vaipuman pahuudessansa, teidän
vihollistenne maalla. Ja isäinsä
pahoissa teoissa pitää teidän
vaipuman.
40. III. Silloin pitää heidän tun-
nustaman pahat tekonsa ja
isäinsä pahat teot, joilla he ovat
minun mieleni rikkoneet, ja vael-
taneet minua vastaan.
41. Sentähden minä myös vael-
lan heitä vastaan ja vien heitä
vihollistensa maalle, että edes
silloin heidän ympärileikkaama-
toin sydämensä nöyryyttäis it-
sensä; silloin myös heidän pa-
han tekonsa rangaistus heille
kelpaa.
42. Ja minä muistan minun liit-
toni Jakobin kanssa, niin myös
minun liittoni Isaakin kanssa, ja
myös minun liittoni Abrahamin
kanssa muistan minä, muistan
myös maan,
43. Joka heiltä jätetty on, ja sil-
le kelpaa lepopäivänsä, niinkau-
van kuin se autiona on heiltä, ja
heidän pahan tekonsa rangaistus
heille kelpaa, että he hylkäsivät
minun oikeuteni, ja heidän sie-
lunsa on kuoittanut minun sää-
tyjäni.
