JESUS SIRAKIN KIRJA
2752
paksuksi, niin että rakeet sieltä
satavat.
17. Hänen ukkosensa jylinä pel-
jättää maan, että vuoretkin hä-
nen edessänsä värisevät.
18. Hänen tahdostansa puhaltaa
etelätuuli ja pohjatuuli,
19. Ja niinkuin linnut lentävät,
niin kääntyvät myös tuulet, ja
puhaltavat lunta kokoon, niin et-
tä hän ajaa kinokseen, ja se pu-
too alas niinkuin heinäsirkat.
20. Se on niin valkia, että se
häikäisee silmät, ja sydämen
täytyy ihmetellä senkaltaista ka-
malaa sadetta.
21. Hän vuodattaa härmän maan
päälle niinkuin suolan, ja kuin se
kylmettyy, niin siitä tulee jää,
niinkuin teroitetut seipäät.
22. Ja kuin kylmä pohjatuuli pu-
haltaa, niin vesi tulee jääksi;
kussa vettä on, siellä se puhal-
taa, ja pukee veden päällensä,
niinkuin haarniskan.
23. Hän turmelee vuoret ja polt-
taa korvet, ja kuivaa kaiken vi-
hannon niinkuin tuli.
24. Sitä vastaan auttaa synkiä
pilvi ja kaste virvoittaa kaikki jäl-
leen poudan jälkeen.
25. Sanallansa estää hän meren
pysymään siassansa, ettei se
edemmä pääse, ja hän on pan-
nut luodot siihen.
26. Jotka merellä vaeltavat, ne
juttelevat sen vaaroista, ja me,
jotka sitä kuulemme, ihmette-
lemme.
27. Siellä ovat kamalat ihmeet,
moninaiset eläimet ja valaskalat,
ja niiden keskeltä he purjehtivat.
28. Hänen sanallansa pysyvät
kaikki kappaleet.
29. Ja jos me vielä paljonkin
sanoisimme, niin emme kuiten-
kaan kerkiä kaikkiin; lyhykäisesti:
hän on kaikki tyynni.
30. Ja vaikka me vielä kaikkia
korkiasti kunnioittaisimme, mitä
se olis? Hän on vielä sittenkin
paljoa korkiampi kuin kaikki hä-
nen työnsä.
31. Herra on sanomattomasti
suuri, ja hänen voimansa on ih-
meellinen.
32. Kiittäkäät ja kunnioittakaat
Herraa teidän voimanne perästä
hän on sittekin korkiampi;
33. Ylistäkäät häntä kaikesta
voimasta ja älkäät lakatko, ette
kuitenkaan taida käsittää.
34. Kuka on hänen nähnyt, että
hänestä sanoa taitais?
