P. PAAVALIN 1 EPISTOLA TESSALONIKALAISILLE
2442
elämää heidän tykönänsä pitä-
nyt. Sitte kiittää hän Jumalaa,
että hänen evankeliumansa
saarna oli senkaltaisen hedel-
män heidän tykönänsä matkaan
saattanut.
3 luvussa osoittaa hän ahkeruu-
tensa ja surunsa, ettei senkaltai-
nen hänen työnsä ja heidän kii-
tettävä alkunsa pitänyt perkeleen
ja hänen apostoleinsa kautta
ihmisten opilla turmeltaman.
Sentähden oli hän Timoteuksen
ennen heidän tykönsä näitä il-
moittamaan lähettänyt. Ja kiittää
Jumalaa, että se löydettiin hei-
dän tykönänsä oikiana, ja toivot-
taa että he vielä lisääntyisivät.
4 luvussa neuvoo hän heitä syn-
tiä kavahtamaan ja toinen toisel-
lensa hyvää tekemään. Vastaa
myös heidän kysymykseensä,
kuin he Timoteuksen kautta hä-
neltä kysyneet olivat, kuolleitten
ylösnousemisesta: jos he kaikki
yhtä haavaa elikkä toinen toi-
sensa jälkeen nousevat?
5 luvussa kirjoittaa hän viimei-
sestä päivästä, kuinka he pikai-
sesti ja äkisti tuleva on. Antaa
heille muutamat tarpeelliset sää-
dyt, muita hallita, ja kuinka hei-
dän toinen toistansa opettaman
ja toisensa kanssa elämän pitää.
1 LUKU
I. Paavali, tavallisen tervehdyksen
jälkeen, kiittää Jumalaa Tessa-
lonikalaisten tähden. II. Ylistää
heidän käytöstänsä uskossa,
rakkaudessa ja kärsivällisyydes-
sä.
I. Paavali ja Silvanus* ja Timote-
us Tessalonikan seurakunnalle,
Isässä Jumalassa ja Herrassa
Jesuksessa Kristuksessa: armo
olkoon teille ja rauha Jumalalta
meidän Isältämme, ja Herralta
Jesukselta Kristukselta+!
2. Me kiitämme aina Jumalaa
kaikkein teidän edestänne ja
muistamme meidän rukouksis-
samme teitä,
3. II. Ja lakkaamatta muistamme
teidän tekojanne* uskossa, ja
teidän töitänne rakkaudessa, ja
teidän kärsivällisyyttänne toivos-
sa, joka on meidän Herramme
Jesuksen Kristuksen päälle Ju-
malan ja meidän Isämme edes-
sä.
4. Sillä, rakkaat veljet, Jumalalta
