NEHEMIA
1074
menemän ja omistaman.
24. Ja lapset menivät ja omisti-
vat maan; ja sinä nöyryytit Ka-
naanealaisten maan asujamet
heidän edessänsä, ja annoit hei-
tä heidän käsiinsä, niin myös
heidän kuninkaansa ja maan
kansat, tehdä heille oman tah-
tonsa perään.
25. Ja he voittivat vahvat kau-
pungit ja lihavan maan, ja omis-
tivat huoneet täynnä kaikkinaista
viljaa, vuojonkivisiä kaivoja, vii-
namäkiä ja öljymäkiä ja paljon
hedelmällisiä puita. Ja he söivät
ja ravittiin, ja lihoivat, ja elivät
herkullisesti sinun suuresta hy-
vyydestäs.
26. Mutta he tulivat tottelemat-
tomiksi ja vastahakoisiksi sinua
vastaan, ja heittivät sinun lakis
selkänsä taa, ja tappoivat sinun
prophetas, jotka heidän edes-
sänsä todistivat, että he olisivat
kääntyneet sinun tykös; ja he
suuresti häpäisivät sinua.
27. Sentähden sinä annoit heitä
vihollistensa käsiin, jotka heitä
ahdistivat. Ja he huusivat sinua
ahdistuksensa aikana, ja sinä
kuulit taivaasta heitä*, ja lau-
piutes tähden annoit sinä heille
pelastajat, jotka heitä auttivat
vihollistensa käsistä.
28. Mutta kuin he lepoon tulivat,
palasivat he pahaa tekemään si-
nun edessäs: niin sinä hylkäsit
heitä vihollistensa käsiin, jotka
heitä hallitsivat. Niin he käänsi-
vät heitänsä ja taas huusivat si-
nua, ja sinä kuulit heitä taivaas-
ta ja pelastit heitä monta aikaa,
sinun suuren laupiutes tähden.
29. Ja sinä annoit heille tiettä-
väksi tehdä, että heidän piti
kääntämän itsensä sinun lakis
tykö; mutta he olivat ylpiät ja ei
totelleet sinun käskyjäs, ja syntiä
tekivät sinun tuomiotas vastaan,
joita jos ihminen tekee, hän
elää* niissä; ja he käänsivät har-
tionsa ja kovensivat niskansa, ja
ei totelleet+.
30. Ja sinä kärsit heitä monta
ajastaikaa, ja annoit heille tehdä
tiettäväksi henkes kautta sinun
prophetaissas; mutta ei he otta-
neet korviinsa*; sentähden sinä
annoit heitä maan kansain kä-
siin.
31. Mutta suuren laupiutes täh-
den et sinä heitä peräti teloitta-
nut eli hyljännyt; sillä sinä olet
armollinen ja laupias Jumala.
