TOINEN AIKAKIRJA
1016
12. Eikö hän ole se Jehiskia,
joka hänen korkeutensa ja alt-
tarinsa on heittänyt pois, ja
puhunut Juudalle ja Jerusale-
mille sanoen: teidän pitää ru-
koileman yhden alttarin edessä
ja sen päällä suitsuttaman?
13. Ettekö te tiedä, mitä minä
ja isäni tehneet olemme kaikille
kansoille maakunnissa? ovatko
pakanain jumalat maakunnissa
joskus voineet pelastaa maansa
minun kädestäni?
14. Kuka on kaikista pakanain
jumalista, jotka isäni kironneet
ovat, joka on voinut ottaa ulos
kansansa minun kädestäni, että
teidän Jumalanne vois ottaa
ulos teitä minun kädestäni?
15. Niin älkäät siis nyt antako
Jehiskian vietellä teitänne, äl-
kään myös uskottako teitä, ja
älkäät te uskoko häntä; sillä jos
ei kaikkein pakanain valtakun-
tain jumalat ole voineet auttaa
ulos kansaansa minun kädestä-
ni ja isäni kädestä, paljo vä-
hemmin myös teidän Jumalanne
ottaa ulos teitä minun kädestä-
ni.
16. Ja vielä hänen palveliansa
puhuivat enemmän Herraa Ju-
malaa vastaan ja hänen palve-
liaansa Jehiskiaa vastaan.
17. Hän kirjoitti myös kirjat hä-
väistäksensä Herraa Israelin
Jumalaa, ja puhui häntä vas-
taan ja sanoi: niinkuin maakun-
tain pakanain jumalat ei ole
auttaneet kansaansa minun kä-
destäni, niin ei pidä Jehiskian-
kaan Jumalan pelastaman kan-
saansa minun kädestäni.
18. Ja he huusivat korkialla
äänellä Juudan kielellä Jerusa-
lemin kansalle, joka muurin
päällä olivat, peljättääksensä ja
hämmästyttääksensä heitä, että
he olisivat voittaneet kaupungin.
19. Ja he puhuivat Jerusalemin
Jumalaa vastaan, niinkuin maan
kansain jumalia vastaan, jotka
ihmisten käsiteot olivat.
20. III. Mutta kuningas Jehiskia
ja Jesaia propheta Amotsin
poika rukoilivat sitä vastaan ja
huusivat taivaasen.
21. Ja Herra lähetti enkelin, jo-
ka surmasi kaikki väkevät sota-
joukosta ja päämiehet ja ylim-
mäiset Assurin kuninkaan leiris-
sä, niin että hän häpiällä palasi
maallensa*. Ja kuin hän meni
jumalansa huoneesen, tappoivat
