TUOMARIEN KIRJA
II. 8. Ja Manoak rukoili Herraa ja sanoi: ah minun Herrani! anna sen
Jumalan miehen, jonkas lähetit, tulla meidän tykömme jälleen, että hän
meitä opettais, mitä meidän tekemän pitää lapselle, joka syntyvä on.
9. Ja Jumala kuuli Manoakin äänen: ja Jumalan enkeli tuli jälleen vaimon
tykö, ja hän istui kedolla ja hänen miehensä Manoak ei ollut hänen
kanssansa.
10. Niin hän kiiruusti juoksi ja tiettäväksi teki sen miehellensä, ja sanoi
hänelle: katso, se mies, joka ennen tuli minun tyköni, on minulle
ilmestynyt.
11. Manoak nousi ja seurasi emäntäänsä ja tuli miehen tykö ja sanoi
hänelle: oletkos se mies, joka puhuttelit vaimoa? Hän sanoi: olen.
12. Ja Manoak sanoi: kuin nyt tapahtuu, mitä sanonut olet: minkä
kaltaiset pitää lapsen tavat ja hänen työnsä oleman?
13. Herran enkeli sanoi Manoakille: vaimon pitää karttaman kaikkia niitä,
mitä hänelle sanonut olen.
14. Ei hänen pidä syömän siitä, mikä viinapuusta tullut on, ja ei hänen
pidä viinaa taikka väkevää juomaa juoman eikä mitään saastaista
syömän: kaikki kuin minä hänelle käskin, pitää hänen pitämän.
III. 15. Manoak sanoi Herran enkelille: Jospa tahtoisit viipyä, me
valmistamme sinulle vohlan.
Tuom.6:18. Älä kumminkaan täältä lähde, siihen asti kuin minä tulen
sinun tykös, ja kannan minun ruokauhrini ja panen sinun etees. Hän
sanoi: minä olen siihen asti kuin sinä palajat.
Tuom.6:19. Gideon tuli ja teurasti vohlan, ja otti ephan happamattomia
jauhoja, ja pani lihan koriin ja lihan liemen pataan, ja vei hänen tykönsä
tammen alle ja pani eteen.
16. Mutta Herran enkeli vastasi Manoakille: Vaikkas saisitkin minun
viipymään, en minä kuitenkaan söisi sinun leipääs, mutta jos tahdot
uhrata polttouhria, niin uhraa se Herralle; sillä ei Manoak tietänyt sitä
Herran enkeliksi.
