TUOMARIEN KIRJA
Kanaanealaisten kuningasta vastaan, siihen asti että he hänen peräti
hävittivät.
5. Luku.
I. Deboran ja Barakin kiitosvirressä puhutaan Jumalan hyvistä töistä ja
maakunnan entisestä tilasta. II. Kehoitetaan Herraa kiittämään. III.
Ylistetään mieluisia tähän sotaan ja laitetaan toisia. IV. Kirjoitetaan
sotavoitto, kirotaan Meros ja ylistetään Jael. V. Pilkataan vihollisia ja
päätetään virsi toivotuksella.
I. Niin veisasi Debora ja Barak Abinoamin poika sinä päivänä, sanoen:
2. Että Israelin puolesta on täydellisesti kostettu ja että kansa antoi
itsensä mieluisesti siihen, sen tähden kiittäkäät Herraa.
Tuom.4:10. Niin Barak kutsui kokoon Kedekseen Sebulonin ja Naphtalin
ja rupesi jalkaisin matkustamaan kymmenentuhannen miehen kanssa; ja
Debora meni hänen kanssansa.
3. Kuulkaat te kuninkaat ja ottakaat vaari te päämiehet: minä, minä
veisaan Herralle, ja Herralle Israelin Jumalalle minä veisaan.
4. Herra, kuin sinä läksit Seiristä* ja kävit Edomin kedolta, silloin maa
vapisi, taivaat myös tiukkuivat, ja pilvet pisaroitsivat vettä+.
5. Mos.2:3. Jo te olette kyllä vaeltaneet tätä vuorta ympäri, palatkaat
pohjoiseen päin.
5. Mos.2:4. Ja käski kansalle, sanoen: teidän pitää vaeltaman teidän
veljenne Esaun lasten rajain ylitse*, jotka Seirissä asuvat, ja he pelkäävät
teitä; mutta karttakaat teitänne sangen visusti.
5. Mos.33:2. Ja sanoi: Herra on tullut Sinaista*, ja noussut heille
Seiristä**, ja ilmestynyt Paranin vuorelta+, ja on tullut
kymmenentuhannen pyhän kanssa, ja tulinen laki hänen oikiassa
kädessänsä heidän tykönsä.
