VIIDES MOOSEKSEN KIRJA
olkoon sinun auttajas, ja hänen kunniansa on pilvissä.
Ps.104:3. Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niin kuin
ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
27. Jumalan asuinsia on alusta, ijankaikkisten käsivartten alla. Ja hän
ajaa ulos sinun vihollises sinun edestäs ja sanoo: ole hukutettu.
28. Israel asuu levollisesti yksinänsä*, ja Jakobin silmä katsoo sen maan
päälle, jossa jyviä ja viinaa on, siihen myös taivaat kastetta vuodattavat.
Jer.23:6. Hänen aikanansa pitää Juudaa autettaman*, ja Israel hyvässä
turvassa asuman; ja tämä on hänen nimensä oleva kuin hän kutsutaan:
Herra meidän vanhurskautemme.
Jer.33:16. Sillä ajalla pitää Juuda autetuksi tuleman, ja Jerusalem
levossa asuman, ja hän kutsutaan: Herra meidän vanhurskautemme.
29. Autuas olet sinä Israel: kuka on sinun kaltaises? O sinä kansa, joka
Herrassa autuaaksi tulet, joka sinun apus kilpi ja sinun kunnias miekka
on. Vihollises valhettelevat sinulle, ja sinä astelet heidän kukkulainsa
päällä.
34. Luku.
I. Moses astuu Nebon vuorelle ja saa nähdä Kanaanin maan. II. Kuolee
siellä 120 ajastaikaisena ja haudataan Herralta. III. Josuan taito, ja
Moseksen ylistys.
I. Ja Moses meni Moabin kedoilta ja astui Nebon vuorelle, Pisgan
kukkulalle, joka on Jerihon kohdalla*; ja Herra osoitti hänelle kaiken
Gileadin maan Daniin asti,
5. Mos.3:27. Astu Pisgan kukkulalle, ja nosta silmäs länteen päin,
pohjaan päin, lounaan päin ja itään päin, ja katso silmilläs; sillä ei sinun
pidä menemän tämän Jordanin ylitse.
