NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
5. Mos.33:17. Ja hänen kauneutensa olkoon niin kuin esikoisen härjän,
ja hänen sarvensa olkoon niin kuin yksisarvisen sarvet*, joilla hän
kansaa kuokkii yhteen, hamaan maailman ääriin asti; nämät ovat
Ephraimin kymmenentuhatta, ja nämät Manassen tuhannet.
23. Sillä ei yhtään velhoa ole Jakobissa eikä noitaa Israelissa: ajallansa
pitää sanottaman Jakobille ja Israelille, mitä Jumala tehnyt on.
24. Katso sen kansan pitää nouseman niin kuin syömäri jalopeura, ja
karkaaman niin kuin tarkka jalopeura, ja ei pidä hänen maata paneman
siihen asti että hän saaliin syö, ja juo niiden verta, jotka tapetut ovat.
25. Niin sanoi Balak Bileamille: ellet ollenkaan tahdo kirota heitä, niin älä
suinkaan siunaakaan heitä.
26. Bileam vastasi, ja sanoi Balakille: enkö minä puhunut sinulle, sanoen:
kaikki mitä Herra puhuva on, pitää minun tekemän?
III. 27. Ja Balak sanoi Bileamille: tule, minä vien sinun toiseen paikkaan:
mitämaks Jumalalle kelpaa, ettäs häntä sieltä kiroilisit minulle.
28. Ja Balak vei Bileamin Peorin vuoren kukkulalle, joka korpeen päin on.
29. Ja Bileam sanoi Balakille: rakenna tähän minulle seitsemän alttaria,
ja valmista minulle tässä seitsemän mullia ja seitsemän oinasta.
30. Balak teki niinkuin Bileam sanoi, ja uhrasi (kullakin) alttarilla mullin
ja oinaan.
24. Luku.
I. Bileam siunaa Israelia kolmannen kerran. II. Balak vihastuu siitä, mutta
Bileam sanoo esteensä. III. Bileam ennustaa Kristuksesta ja kansoista, ja
palajaa kotiansa.
I. Koska Bileam näki kelpaavan Herralle, hän siunasi Israelia, ei mennyt
hän pois*, niin kuin ennen, etsimään ilmoitusta, vaan käänsi kasvonsa
korpeen päin.
