P. JOHANNEKSEN TEOLOGIN ILMESTYS
minun uuden nimeni+.
IV. 18. Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: näitä sanoo Jumalan
Poika, jonka silmät ovat niin kuin tulen liekki* ja hänen jalkansa
valantovasken kaltaiset:
Ilm. K.1:14. Mutta hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkiat niin kuin
valkia villa ja niin kuin lumi, ja hänen silmänsä niin kuin tulen liekki,
Ilm. K.1:15. Ja hänen jalkansa valantovasken kaltaiset, niin kuin pätsissä
palavaiset, ja hänen äänensä oli niin kuin paljon veden kuohina.
19. Minä tiedän sinun tekos ja rakkautes, ja palvelukses ja uskos, ja
sinun kärsivällisyytes ja sinun tekos, ja ne viimeiset usiammat kuin
ensimäiset.
20. Vaan minulla on vähä sinua vastaan, ettäs sallit sen vaimon
Jesabelin*, joka itsensä prophetaksi sanoo, opettavan ja minun
palvelioitani viettelevän, salavuoteudessa makaavan ja epäjumalan uhria
syövän+.
1 Kun. K.16:31. Ja se oli hänelle vähä, että hän vaelsi Jerobeamin
Nebatin pojan synneissä, hän otti myös Isebelin, Etbaalin Zidonin
kuninkaan tyttären emännäksensä, ja meni palvelemaan ja kumartamaan
Baalia;
2 Kun. K.9:7. Ja sinun pitää lyömän herras Ahabin huoneen*; sillä minä
vaadin minun palveliaini prophetain veren ja kaikkein Herran palveliain
veren Isebelin kädestä;
Ap. T.15:20. Vaan kirjoittaisimme heille, että he välttäisivät epäjumalain
saastaisuutta*, ja salavuoteutta+, ja läkähtynyttä ja
verta.
1 Kor.10:20. Mutta sen minä sanon: mitä pakanat uhraavat, sen he
perkeleille uhraavat* ja ei Jumalalle. En minä tahdo, että teidän pitää
oleman perkeleistä osalliset.
21. Ja minä annoin hänelle ajan parannusta tehdä salavuoteudestansa,
mutta ei hän tehnytkään.
