NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
viheriöitsee ja pannaan tallelle. III. Kansa hämmästyy ja valittaa.
I. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
2. Puhu Israelin lapsille, ja ota heiltä itse kultakin sauva isänsä huoneen
jälkeen, kaikilta heidän päämiehiltänsä heidän isäinsä huoneen jälkeen,
kaksitoistakymmentä sauvaa: kirjoita kunkin nimi hänen sauvaansa.
3. Mutta Aaronin nimi kirjoita Levin sauvaan; sillä itsekullakin isänsä
huoneen päämiehellä olkoon sauva.
4. Ja pane ne seurakunnan majaan, todistuksen eteen, jossa minä olen
teillä saapuvilla.
5. Ja jonka minä heistä valitsen, sen sauva pitää viheriöitsemän, että
minä asettaisin Israelin lasten moninaisen napinan minun päältäni, jolla
he teitä vastaan napisevat.
6. Niin Moses puhui Israelin lapsille: ja kaikki heidän päämiehensä
antoivat hänelle kaksitoistakymmentä sauvaa, itse kukin päämies isänsä
huoneesta yhden sauvan: ja Aaronin sauva oli heidän sauvainsa
keskellä.
7. Ja Moses pani sauvat Herran eteen todistuksen majaan.
II. 8. Ja tapahtui toisena päivänä, että Moses meni todistuksen majaan:
ja katso, Aaronin sauva Levin huoneesta viheriöitsi: ja kukoistus puhkesi
ja kukkainen tuli täydelliseksi ja kasvoi kypsiä mandelia.
Hebr.9:4. Jossa oli kultainen pyhän savun astia ja Testamentin arkki*
kaikkialta kullalla silattu, siinä myös oli kultainen astia+, jossa oli manna,
ja kukoistavainen Aaronin sauva§ ja Testamentin taulut§§.
9. Ja Moses kantoi kaikki sauvat ulos Herran edestä kaikkein Israelin
lasten eteen: ja he näkivät sen, ja itse kukin otti sauvansa.
10. Ja Herra sanoi Mosekselle: kanna Aaronin sauva jälleen todistuksen
eteen tallella pidettää, merkiksi niskurille lapsille; että heidän napinansa
minua vastaan lakkais, ettei he kuolisi.
11. Ja Moses teki sen; niin kuin Herra hänelle käskenyt oli, niin hän teki.
