EPISTOLA HEBREALAISILLE
olemuksensa juurikuva*, ja kantaa kaikki voimansa sanalla+, ja on itse
kauttansa meidän synteimme puhdistuksen tehnyt, ja istunut majesteetin
oikialla puolella korkeuksissa:
Hebr.1:13. Mutta kelle enkeleistä on hän koskaan sanonut: istu minun
oikialle kädelleni, siihen asti kuin minä panen vihollises sinun jalkais
astinlaudaksi?
Hebr.12:2. Ja katsokaamme uskon alkajan ja päättäjän Jesuksen päälle*,
joka, vaikka hän olis kyllä taitanut iloita, kärsi ristiä+, ei totellut pilkkaa,
ja nyt istuu oikialla kädellä Jumalan istuimella.
2. Ja on pyhäin lahjain palvelia, ja sen totisen majan, jonka Jumala
asetti ja ei ihminen.
Hebr.9:8. Jolla Pyhä Henki ilmoitti, ettei pyhityksen tietä* niin kauvan
julistettu, kuin se entinen maja seisoo,
IV. Hebr.9:24. Sillä ei Kristus mennyt käsillä tehtyyn pyhään, joka totisen
kuva on, vaan hän meni itse taivaasen, että hän nyt Jumalan kasvoin
edessä meidän tähtemme ilmestyis;
Hebr.10:21. Ja meillä on yksi suuri Pappi*, Jumalan huoneen haltia;
3. Sillä jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan lahjoja ja
uhreja*: sen tähden tarvitaan, että tälläkin olis jotakin uhraamista.
Eph.5:2. Ja vaeltakaat rakkaudessa, niin kuin myös Kristus meitä rakasti*
ja antoi itsensä ulos meidän edestämme lahjaksi, uhriksi+ ja Jumalalle
makiaksi hajuksi.
I. Hebr.5:1. Sillä jokainen ylimmäinen pappi, otettu ihmisistä, pannaan
ihmisten edestä niissä asioissa, jotka Jumalalle tulevat, uhraamaan
lahjoja ja uhreja syntein edestä,
4. Sillä jos hän nyt maan päällä olis, niin ei hän olisi pappi; sillä papit
ovat, jotka lain jälkeen lahjoja uhraavat,
5. Jotka palvelevat taivaallisten esikuvaa ja varjoa*, niin kuin
jumalallinen vastaus Mosekselle sanoi, kuin hänen piti majan päättämän:
