P. PAAVALIN 1 EPISTOLA TESSALONIKALAISILLE
se oli mahdotoin, että hän piti siltä pidettämän.
Ap. T.2:32. Tämän Jesuksen on Jumala herättänyt*, jonka todistajat me
kaikki olemme.
Matt.3:7. Mutta kuin hän monta Pharisealaisista ja Saddukealaisista näki
tulevan kasteensa tykö, sanoi hän heille: te kyykärmetten sikiät*, kuka
teitä neuvoi pakenemaan tulevaista vihaa+?
Rom.5:9. Niin me siis paljoa enemmin varjellaan hänen kauttansa vihan
edestä*, että me nyt hänen verensä kautta vanhurskaiksi tulleet olemme.
2. Luku.
I. Apostolien viran toimitus Tessalonikassa. II. Sen hyvä vaikutus
Tessalonikalaisten tykönä. III. Apostolien ikävöitsemys ja toivo heistä.
I. Sillä te tiedätte, rakkaat veljet, meidän tulemisemme teidän tykönne,
ettei se ole turha ollut;
1 Tess.1:5. Että meidän evankeliumi on teidän tykönänne ollut, ei
ainoastansa puheessa*, vaan myös voimassa+ ja Pyhässä Hengessä§, ja
vahvassa tiedossa; niin kuin te tiedätte, minkä kaltaiset me teidän
tykönänne teidän tähtenne olimme.
1 Tess.1:9. Sillä he itse ilmoittavat meistä, minkä kaltainen tulemus
meillä on ollut teidän tykönne, ja kuinka te Jumalan tykö epäjumalista
käännetyt olette*, elävää ja totista Jumalaa palvelemaan,
2. Vaan niin kuin me ennen kärsineet ja häväistyt olimme Philipissä*, niin
kuin te tiedätte, kuitenkin olimme me rohkiat meidän Jumalassamme,
puhumaan teille Jumalan evankeliumia suuressa kilvoittelemisessa+.
Ap. T.16:22. Ja kansa nousi ynnä heitä vastaan, ja esivalta antoi heidän
vaatteensa repiä, ja käski heitä piestä.
Ap. T.17:22. Niin Paavali seisoi keskellä oikeuspaikkaa, ja sanoi: Atenan
miehet! minä näen teidät kaikissa kappaleissa epäjumalisiksi;
Phil.1:30. Ja pysytte siinä kilvoituksessa, jonka te minussa näitte ja nyt
