P. PAAVALIN EPISTOLA PHILIPPILÄISILLE
majesteetin oikialla puolella korkeuksissa§§:
7. Vaan alensi* itsensä, otti orjan muodon päällensä+ ja tuli muiden
ihmisten vertaiseksi,
Ps.22:7. Mutta minä olen mato ja en ihminen*, ihmisten pilkka ja kansan
ylönkatse.
Jes.53:3. Hän oli kaikkein ylönkatsottava ja kaikkein halvin, kipua ja
sairautta täynnä. Hän oli niin ylönkatsottu, ettei kenkään kehdannut
katsoa hänen päällensä, sen tähden emme häntä minäkään pitäneet.
Dan.9:26. Ja kahden viikon perästä seitsemättäkymmentä surmataan
Kristus, ja ei enää ole; ja päämiehen kansa tulee ja kukistaa kaupungin
ja pyhän, niin että ne loppuvat, niin kuin virran kautta, ja sodan loppuun
asti pitää sen hävitettynä oleman.
I. Jes.42:1. Katso, minun palveliani*, minä häntä tuen, ja minun valittuni,
jossa minun sieluni mielistyi+. Minä olen hänelle minun Henkeni antanut,
hänen pitää oikeuden saattaman pakanoille.
Jes.49:3. Ja sanoi minulle: sinä olet minun palveliani; Israel, sinussa
minä kunnioitetaan.
Jes.49:6. Ja hän sanoi: vähä se on, ettäs olet minun palveliani,
korjaamassa Jakobin sukukuntia, ja tuomassa jälleen Israelin
hajoitettuja; mutta minä panin sinun myös pakanain valkeudeksi*,
olemaan minun autuuteni hamaan maailman ääriin.
Jes.52:13. Katso, minun palveliani tekee toimellisesti: hän korotetaan,
nostetaan ylös, ja tulee sangen korkiaksi.
III. Hes.34:23. Ja minä tahdon yhden ainokaisen paimenen herättää, joka
heitä on ravitseva, palveliani Davidin: hän on heitä ravitseva ja on
heidän paimenensa oleva.
II. Sak.3:8. Kuule nyt, Josua, sinä ylimmäinen pappi, sinä ja sinun
ystäväs*, jotka sinun edessäs asuvat; sillä he ovat ihmeelliset miehet:
katso, minä annan palveliani, Vesan tulla+
Matt.20:28. Niin kuin ei Ihmisen Poika tullut, että häntä piti palveltaman,
mutta että hän palvelis*, ja antais henkensä lunastukseksi monen