P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA KORINTILAISILLE
jumalattomain kanssakäymistä ja osallisuutta.
I. Mutta me niin kuin apulaiset* neuvomme teitä, ettette Jumalan armoa
hukkaan ottaisi+.
1 Kor.3:9. Sillä me olemme Jumalan apulaiset*: te olette Jumalan pelto
ja Jumalan rakennus+.
Hebr.12:15. Ja ottakaat vaari, ettei joku Jumalan armosta tulisi pois*,
ettei joskus kasvaisi joku karvas juuri+ jotakuta vastahakoisuutta
tekemään ja monta sen kautta tulisi saastutetuksi;
2. Sillä hän sanoo: minä olen otollisella ajalla sinua kuullut ja olen sinua
autuuden päivänä auttanut*. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on
autuuden päivä+.
Jes.49:8. Näin sanoo Herra: minä olen sinun rukoukses otollisella ajalla
kuullut, ja olen autuuden päivänä sinua auttanut*; ja olen varjellut sinua,
ja liitoksi kansain sekaan olen sinun säätänyt, korjaamaan maata, ja
haaskatuita perimisiä omistamaan,
Luuk.4:19. Saarnaamaan Herran otollista vuotta.
Rom.13:12. Yö on kulunut ja päivä on tullut; sen tähden hyljätkäämme
pimeyden työt* ja pukekaamme meitämme valkeuden sotaaseilla+.
3. Älkäämme kellenkään jossakussa pahennusta antako*, ettei meidän
virkaamme laitettaisi;
1 Kor.10:32. Olkaat ilman pahennusta* sekä Juudalaisille että
Grekiläisille ja Jumalan seurakunnalle,
4. Vaan osoittakaamme meitämme kaikissa asioissa niin kuin Jumalan
palveliat*: suuressa kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädissä, suruissa,
I. 1 Kor.4:1. Jokainen pitäköön meitä Kristuksen palvelioina* ja Jumalan
salaisuutten huoneenhaltioina+.
2 Kor.4:2. Vaan vältämme salaiset häpiät* ja emme vaella kavaluudella,
