PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
pappein voimalla ja käskyllä.
3. Mutta kuin hän matkusti, tapahtui, että hän Damaskua lähestyi, ja
äkisti leimahti valkeus taivaasta ympäri häntä.
Ap. T.22:6. Niin tapahtui minun matkassa ollessani ja lähestyissäni
Damaskua puolipäivän aikaan, että suuri kirkkaus valaisi äkisti* taivaasta
minua ympäri.
4. Ja hän lankesi maahan ja kuuli äänen hänelle sanovan: Saul, Saul,
miksi vainoot minua?
5. Mutta hän sanoi: kuka sinä olet, Herra? Ja Herra sanoi: minä olen
Jesus, jota sinä vainoot: työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.
6. Niin hän vapisi, hämmästyi ja sanoi: Herra, mitäs minua tahdot
tekemään? Ja Herra sanoi hänelle: nouse ja mene kaupunkiin; siellä
sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän.
7. Mutta ne miehet, jotka hänen seurassansa olivat, seisoivat
hämmästyksissä; he kuulivat tosin äänen, mutta ei he ketään nähneet.
Ap. T.22:9. Mutta ne, jotka minun kanssani olivat, näkivät kyllä
kirkkauden ja peljästyivät, vaan ei he hänen ääntänsä kuulleet, joka
minua puhutteli.
Ap. T.26:13. Puolipäivän aikaan, rakas kuningas, näin minä tiellä yhden
kirkkauden taivaasta*, kirkkaamman kuin auringon paisteen, joka valkeus
ympäri valaisi minun ja ne, jotka minun kanssani vaelsivat.
8. Niin Saulus nousi maasta ja ei nähnyt ketään avoimilla silmillä; mutta
he taluttivat häntä kädestä ja veivät Damaskuun.
9. Ja hän oli kolme päivää näkemättä ja ei syönyt eikä juonut.
II. 10. Niin yksi opetuslapsi oli Damaskussa, Ananias nimeltä, jolle Herra
sanoi näyssä: Ananias! Hän sanoi: Herra, tässä minä olen.
11. Herra sanoi hänelle: nouse ja mene sille kadulle, joka Oikiaksi
kutsutaan, ja kysy Juudan huoneessa sitä, joka Saulus Tarsilaiseksi
